Itsearvostus ja itsemyötätunto

Kokonaisvaltainen terveyttä ja hyvinvointia edistävä syöminen lähtee itsearvostuksesta. Tämä on ollut yksi KEHUVA-hankkeen keskeisimpiä lähtöajatuksia. Jos en arvosta itseäni, miksi haluaisin tehdä itselleni hyvää? Jos syömisen ja kehoon vaikuttamisen motiivina on tulla vasta tavoitellun muutoksen kautta arvostetuksi ja hyväksytyksi ihmisenä, voi polku viedä meidät ojasta allikkoon.

Itsearvostuksen lisäksi itsemyötätunto nähdään hankkeessa tärkeänä näkökulmana keho- ja ruokasuhteeseen. Myötätunto itseä kohtaan koostuu kolmesta osatekijästä (Neff 2016):

  1. Ensimmäinen osatekijä on ystävällisyys itseä kohtaan: kohtelen itseäni hyväntahtoisesti ja ymmärtäväisesti, en arvostelevasti ja tuomitsevasti.
  2. Toinen osatekijä on yhteenkuuluvuuden kokemus: olemme kaikki epätäydellisinä ihmisiä, osa ihmiskuntaa. Epätäydellisyys ei erota meitä yksinäisyyteen, vaan yhdistää muihin ihmisiin.
  3. Kolmantena itsemyötätunnon osatekijänä on tietoinen läsnäolo: oman kokemuksen tietoinen ja puolueeton tarkastelu ilman, että yrittää vähätellä sitä olemattomaksi tai paisutella suuremmaksi kuin se todellisuudessa on.

Itsearvostuksen ja itsemyötätunnon voi nähdä myös kolikon kahtena puolena: itsearvostus keskittyy siihen, mikä tuottaa meille iloa ja nautintoa, itsemyötätunto siihen, mikä tuottaa meille kärsimystä. Itsearvostuksen valokeilassa ovat vahvuutemme, itsemyötätunto auttaa meitä elämään heikkouksiemme kanssa. Itsemyötätuntoinen mieli auttaa meitä uskomaan, että meidän ei tarvitse olla täydellisiä, jotta voimme pitää itsestämme, eikä elämän tarvitse olla tietyllä tolalla, jotta voimme olla tyytyväisiä. 

Kirjallisuus

Neff, K. (2016) Itsemyötätunto. Luovu itsesi soimaamisesta ja löydä itsevarmuutesi. Helsinki: Viisas elämä.