Kehonkuva on yksilön käsitys omasta vartalostaan. Se sisältää havainnot, tunteet, tuntemukset, uskomukset ja asenteet, jotka liittyvät ihmisen omaan kehoon. Yksilön kehonkuva voi vaihdella suuresti ja se ei aina vastaa sitä, miltä hän näyttää muiden silmissä. Kehonkuvan muodostumiseen vaikuttavat sekä sisäiset että ulkoiset tekijät.
Ulkoisia tekijöitä ovat esimerkiksi mediassa ja yhteiskunnassa vallitsevat kauneusihanteet, jotka voivat muokata ihmisen käsitystä ihanteellisesta vartalosta. Sisäiset tekijät puolestaan käsittävät esimerkiksi henkilökohtaiset kokemukset ja itsetunnon. On tärkeää tunnistaa ja kehittää terve kehonkuva, mikä edistää yleistä hyvinvointia ja itsevarmuutta.
Syömisongelmista kärsivät ihmiset saattavat kokea, että heidän kehonkuvansa saa liiallisen roolin omassa minäkuvassaan. Tällöin omanarvontunne voi nojautua liikaa ulkonäköön ja kehon mittoihin, mikä voi häiritä toipumista.
Terveyden ja itsetunnon näkökulmasta, on tärkeää harjoittaa lempeää suhtautumista omaan vartaloon. Positiivinen kehonkuva auttaa ottamaan vastaan elämänmuutoksia ja edistää psykologista sekä fyysistä terveyttä. Kehonkuvaan vaikuttaminen on mahdollista esimerkiksi itsetunnon vahvistamisen ja erilaisten mentaliteettien kautta.
Kehonkuvan kehitys
Kehonkuva muodostuu ja kehittyy koko ihmisen elämän ajan. Se koostuu omasta näkemyksestä kehon ulkonäöstä ja toimintakyvystä, johon vaikuttaa sekä sisäiset että ulkoiset tekijät.
Lapsuus ja nuoruus
Lapsuudessa kehonkuva alkaa muovautua varhain ja kehittyy voimakkaasti vuorovaikutuksessa vanhempien ja ympäristön kanssa. Tässä vaiheessa lapsi oppii tunnistamaan ja ymmärtämään kehoaan, mikä luo pohjaa myönteiselle tai kielteiselle kehonkuvan kehitykselle. Esimerkiksi Kiintymysvanhemmuusperheet ry korostaa aikuisen roolia lapsen kehonkuvan positiivisessa kehityksessä.
Nuoruudessa kehonkuvaan vaikuttavat niin kasvun ja kehityksen tuomat muutokset kuin sosiaalinen vertailukin. Nuoret saattavat vertailla itseään ikätovereihin ja mediassa esiintyviin ihanteisiin, mikä voi vaikuttaa heidän kehonkuvaansa eri tavoin. Sosiaalisen median ja muiden ulkoisten tekijöiden rooli kasvaa ja voi johtaa sekä positiivisiin että negatiivisiin tuntemuksiin kehosta.
Aikuisuus
Aikuisuudessa kehonkuvan haasteet voivat liittyä elämänmuutoksiin, kuten vanhenemiseen tai elämäntapojen muutoksiin. Aikuisen kehonkuva on usein vakiintuneempi, mutta se voi muuttua esimerkiksi elintapamuutoksissa, joissa uudet tavat ja niiden vaikutukset itsearvioon vaikuttavat myös kehonkuvaan. Huomattava on, että myös aikuiset voivat kohdata tyytymättömyyttä kehoonsa, mikä voi vaatia psyykkisen hyvinvoinnin ja kehonkuvan tietoista työstämistä.
Kehonkuvan häiriöt
Kehonkuvan häiriöillä tarkoitetaan tiloja, joissa henkilön kokemus omasta kehostaan on vääristynyt ja usein negatiivissävytteinen. Tämä voi aiheuttaa merkittävää ahdistusta ja vaikuttaa arkielämän toimintoihin.
Dysmorfofobia
Dysmorfofobia, eli kehonkuvahäiriö, on sairaus, jossa henkilö on pakonomaisesti huolissaan ulkonäöstään ja erityisesti omastaan kokemistaan pienistä vikoja, jotka usein ovat näkymättömiä muille. He voivat tarkkailla itseään peilistä obsessiivisesti ja kokea syvää inhoa omia kehoaan kohtaan.
Anoreksia ja bulimia
Anoreksia ja bulimia ovat syömishäiriöitä, jotka ovat läheisesti yhteydessä kehonkuvan häiriöihin. Anoreksiassa henkilö rajoittaa ruoan saantiaan äärimmäisen laihtumisen toivossa, kun taas bulimiassa henkilö voi ahmida suuria määriä ruokaa ja tehdä sen jälkeen toimenpiteitä, kuten oksentamista, estääkseen painonnousun. Molemmissa häiriöissä vääristynyt kehonkuva on keskeinen ongelma.
Psykologiset tekijät
Psykologiset tekijät ovat olennainen osa ihmisen kehonkuvan muodostumista. Niillä on merkittävä vaikutus siihen, miten yksilö näkee ja kokee oman kehonsa. Yksi keskeinen tekijä on itsetunto, joka heijastaa yleistä käsitystä omasta arvosta ja kyvyistä. Vahva itsetunto voi tukea positiivista kehonkuvaa, kun taas matala itsetunto saattaa liittyä negatiivisiin kehonkuvaan.
Tunteet, kuten onnellisuus ja ahdistus, vaikuttavat siihen, miten henkilö suhtautuu omaan ulkonäköönsä. Onnellisuuden tunteet voivat lisätä tyytyväisyyttä omaan kehoon, kun taas ahdistus voi saada ihmisen kriittiseksi itseään kohtaan.
- Stressi
- Mieliala
- Itsekritiikki
Sosiaalinen vertailu on toinen psykologinen tekijä, joka voi vaikuttaa kehonkuvaan. Vertailu muiden ihmisten ulkonäköön ja fyysiseen olemukseen voi muokata omaa kehonkuvaa sekä positiivisesti että negatiivisesti.
Lapsuuden ja nuoruuden aikana koetut kokemukset #kehosta ja ulkonäöstä vaikuttavat myös pysyvästi kehonkuvaan. Ne voivat muovata käsitystä siitä, missä määrin yksilö kokee olonsa mukavaksi omassa kehossaan. Psykologiset tekijät voivat siten olla sekä kehonkuvaa suojaavia että haastavia.
Sosiaalisen median vaikutus
Sosiaalisella medialla on havaittu olevan useita vaikutuksia nuorten kehonkuvaan. Se voi sekä edistää että heikentää nuorten käsitystä omasta ulkoasustaan. Tutkimusten mukaan sosiaalisen median käytöllä voi olla haitallisia vaikutuksia, kuten yleisten kauneusihanteiden vahvistaminen, mikä voi johtaa ulkonäköpaineisiin.
Toisaalta, sisällöt, jotka kannustavat terveelliseen elämäntyyliin ja itsensä hyväksymiseen, voivat muuttaa käsitystä omasta ulkonäöstä myönteisesti. Esimerkiksi Some sisällöt, jotka liittyvät terveelliseen ruokavalioon, saattavat antaa nuorille positiivisempia malleja kehonkuvansa muodostamiseen.
Nuoret aikuiset kohtaavat sosiaalisessa mediassa myös psyykkisiä haittavaikutuksia kuten ahdistusta ja stressiä, jotka voivat vaikuttaa kehonkuvaan. Sosiaalinen media voi vääristää todellisuutta ja luoda paineita tietyntyyppisen ulkonäön saavuttamiseksi, mikä voi edelleen johtaa syömishäiriöiden kehittymiseen.
Tiedostava käyttö ja some sisältöjen kriittinen tarkastelu voivat kuitenkin lievittää negatiivisia vaikutuksia. Nuorten keskuudessa onkin tärkeää kehittää mediaosaamista ja -lukutaitoa, jotta he voivat käsitellä sosiaalisen median vaikutuksia tietoisesti ja terveellisesti.
Kehonkuvan parantaminen
Kehonkuvan parantaminen on prosessi, joka vaatii pitkäjänteistä työtä ja itsetutkiskelua. Siihen kuuluu itsetunnon vahvistamista ja positiivisen kehonkuvan omaksumista.
Itsetunnon kehittäminen
Itsetunto kuvastaa yksilön arviota omasta arvostaan. Kehonkuvan parantamisessa ensisijainen askel on itsetunnon vahvistaminen. Tämä tarkoittaa oman arvon tunnistamista, joka ei ole riippuvainen ulkoisista tekijöistä, kuten kehonkoosta tai ulkonäöstä. Henkilö voisi esimerkiksi kirjata ylös saavutuksiaan ja vahvuuksiaan, mikä auttaa hahmottamaan omia positiivisia piirteitä ulkonäön ulkopuolelta.
Positiivinen kehonkuva
Positiivinen kehonkuva ei ole pelkästään ulkonäön hyväksyntää, vaan myös ymmärrystä ja arvostusta kehon toiminnallisuutta kohtaan. On tärkeää tunnistaa ja korostaa kehon muita ominaisuuksia, kuten sen kykyä liikkua, kokea iloa tai toimia eri tilanteissa. Terveyskylä.fi mainitsee, että kehonkuva voi parantua, vaikka paino ei putoaisikaan, mikä korostaa painonhallinnan ja kehonkuvan erillisiä polkuja.