Osa 5. Kehosuhde

Osan tavoitteet:

  • Tunnistaa, millainen suhde itsellä on omaan kehoon
  • Tutustua myönteisen kehonkuvan viitekehykseen
  • Tutustua kehoteemaisiin harjoituksiin

Osan tehtävät:

  1. Harjoitus: Body appreciation scale -kysely (BAS2)
  2. Lue teksti: Myönteisen kehonkuvan viitekehys
  3. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen

Johdanto teemaan

Oletko koskaan miettinyt, miten suhtaudut omaan kehoosi? Katsotko peilikuvaasi lempeästi vai näetkö helposti itsessäsi vain virheitä ja muutosta kaipaavia kohtia? Entä vertailetko omaa kehoasi muihin vai iloitsetko omasta ainutlaatuisuudestasi?

Tässä osiossa keskitytään tunnistamaan ja tutkailemaan suhdettamme omaan kehoomme Body Appreciation scale -kyselyä apuna käytetään. Oman kehosuhteen tutkailun lisäksi tutustutaan KEHUVA-toiminnassa käytettyyn myönteisen kehonkuvan viitekehykseen.

Tehtävä 1. Harjoitus: BAS2-kysely

Lataa tämän tehtävän lopusta itsellesi Body Appreciation Scale -kysely (BAS2) ja vastaa itsenäisesti kyselyn väittämiin. Pohdi tämän jälkeen joko parin kanssa/ryhmässä tai itsenäisesti seuraavia kysymyksiä:

  • Miltä harjoituksen tekeminen tuntui? Kiinnititkö vastatessasi huomiota erityisesti ulkonäköösi vai myös kehon toiminnallisuuteen? Opitko itsestäsi ja suhteestasi omaan kehoosi jotain uutta? 
  • Pohtikaa, voisiko testin tekeminen olla joillekin vaikeaa? Miksi tai miksi ei? Miten testiä voisi hyödyntää kehoteeman käsittelyssä nuorten (tai muun kohderyhmän) kanssa? 

Tehtävä 2. Lue teksti: Myönteisen kehonkuvan viitekehys

Lue linkin takaa löytyvä teksti myönteisen kehonkuvan viitekehyksestä. Kerro tämän jälkeen sivun alaosan kommenttiosiossa, mitä ajatuksia teksti herätti.

Huom. Kommentoida voi nimimerkillä. Sähköpostiosoitekentän voi jättää tyhjäksi.

Tehtävä 3. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen

KEHUVA-verkkokoulutuksen käytyäsi saat tunnukset materiaalipankkiin, johon on koottu KEHUVA-hankkeen aikana kehitettyjä tai hyödynnettyjä harjoituksia ruoka- ja kehoteemaan liittyen. Alla olevaan tiedostoon (tiedosto avautuu lataa-painikkeen avulla) on poimittu materiaalipankista kolme esimerkkitehtävää. Tutustu niihin ja pohdi alla olevia kysymyksiä oppimispäiväkirjaasi.

  1. Soveltuisiko joku harjoituksista omaan työhösi? Miksi tai miksi ei
  2. Pohdi, millaisissa tilanteissa harjoitukset tai jokin niistä voisi toimia?

Siirry 6. osaan ->

<- 4. osaan

Verkkokoulutuksen etusivulle

34 kommenttia artikkeliin ”Osa 5. Kehosuhde

  1. NIMETÖN sanoo:

    Nyt onkin ollut paljon somessa tuosta pohdintaa – että olisi oleellista huomata toisesta jokin muu myönteinen ominaisuus kuin ulkonäköön liittyvä. Kehon arvioinnilla on pitkä historia, monet nykyisistä kauneusihanteista ovat olleet olemassa jo keskiajalta. Isovanhempien todellisuudessa kehon arviointia, varsinkin tyttöjen ja naisten, on tehty varsin suorapuheisesti ja kovasanaisesti.

  2. Nimetön sanoo:

    Myönteisen kehonkuvan moninaisuutta kuvattiin artikkelissa laajasti ja se saikin miettimään, miten herkästi tietyt kehonkuvaan liittyvät osa-alueet tai asiat sivuutetaan niitä tarkemmin pohtimatta. Erityisesti kehujen monimutkainen rooli kehonkuvalle oli äärimmäisen mielenkiintoinen huomio. Ulkonäön kehumiseen liittyy riskejä, sillä kehun vastaanottajan suhtautumista kehuun ei voi ennalta tietää. Olisikin helpompi jättää ulkonäön kehuminen sikseen, mutta toisaalta taas yleinen ajattelumalli on ehkä kuitenkin vielä herkästi monella sellainen, jossa kehuja ainakin kaikkein läheisimmiltä ihmisiltä silloin tällöin odotetaan.

    Myös kehon toiminnallisuuden ja terveyden näkökulma kehonkuvassa oli kiinnostava nosto. Monesti ainakin mediassa toiminnallisuuden ja terveyden arvostaminen kuuluu niiden kertomuksissa, joilla on tai on ollut vakaviakin terveysongelmia. Myös ikä näyttää olevan tässä jonkinlaisessa roolissa, sillä vanhempien ihmisten puheessa korostuu usein se, mihin keho pystyy tai ei enää pysty. Perusterveelle nuorelle terveys on vielä ehkä sellainen itsestäänselvyys, jota kehonkuvan yhteydessä ei osata niin näkyvästi ajatella

  3. Nimetön sanoo:

    Olipa hyvin kattavasti koottu näkökulmia siihen,mitä kaikkea kehonkuva on. Erityisesti kehon toiminnallisuus jäi vahvana mieleen. Se on hyvä mieltää kehoon kuuluvaksi, ei vain ulkoiset asiat. Samoin kehujen vaikutus… voikin olla negatiivista vaikutusta ja aiheuttaa paineita, kun kehuu jotakin. Lisäksi kehonkuvan muuttuminen ajan ja ihmisen omankin tietoisuuden muuttuessa. Wau! Monimutkaista ja mielenkiintoista.

  4. Nimetön sanoo:

    Teksti havainnollisti hienosti kehonkuvan kokonaisuutta. Uskon, että kehonkuvan eri osa-alueista keskustelu vastaanotollakin voisi olla hedelmällistä. Monet ihmiset suhtautuvat todella ankarasti omaan kehoonsa. Tuntuu, että osa ihmistä ei tavallaan anna itselleen lupaa ajatella omasta kehostaan mitään myönteistä, mikäli oma vartalo ei istu vallitseviin kauneusihanteisiin tai mikäli vastaanotolle on tultu esim. ylipainon takia. Artikkelissakin todettiin, että myönteinen kehonkuva on yhteydessä myös siihen, että miten muiden koetaan hyväksyvän oma keho. Olen tämän myös vastaanotolla huomannut: ihmiset saattavat olettaa, että sen lisäksi että he itse eivät koe kehoaan myönteisessä valossa, niin ei myöskään kukaan muu, esim. terveydenhuollon ammattilaiset tai oma puoliso. Myönteisen kehonkuvan eri osa-alueiden esilletuominen auttaisi ehkä avaamaan silmät käsitteen laajuuden suhteen, ja helpottaisi löytämään positiivisia piirteitä omasta kehosta.

  5. Tonttu sanoo:

    Heräsin ajattelemaan, kuinka monitahoinen asia kehonkuva on, ja miten monia erilaisia siihen vaikuttavia asioita on uskonnollisuudesta ja sosiaalisesta statuksesta lähtien. Kaikki ei pyöri pelkän painoindeksin ympärillä. On myös mielenkiintoista, ja vähän pelottavaakin, että ulkonäköön liittyvillä kehuilla voi olla tilanteesta riippuen niin hyviä kuin pahojakin vaikutuksia. Aina ei voi välttämättä tietää, miten oma kommentti toisen kauniista silmistä otettiin vastaan.

  6. Nimetön sanoo:

    Positiivisemmat psykologian suuntaukset ovat erittäin tervetulleita kehosuhteen harjoittamisessa! Ajatukset siitä, että keho on ikäänkuin itseisarvoisesti arvokas ja rakastettava ovat hienoja. Myönteisen kehonkuvan käsite on todella moniulotteinen ja erityisen hienoa on, että se pitää sisällään myös kauden ymmärtämisen laajana käsitteenä, Kehon ei välttämättä tarvitse olla omasta mielestään yleismaailmallisen kaunis ollakseen silti arvokas ja ainutlaatuinen.

    Nykypäivänä erityisesti sosiaalisessa mediassa kehopositiivisuus ymmärretään usein väärin ja jotkut ihmiset vaikuttavat ajattelevan, että tietynlaisiin vartaloihin ei tulisi suhtautua millään tavalla positiivisesti. Onneksi tätä ajatusmallia ollaan kitkemässä myös median osalta ja minusta tuntuu, että nykyisin yhä harvemmin enää näkeekään esim. mallien bikinivartaloita ihannoivia otsikoita.

    Artikkelin lukeminen sai minut pohtimaan myös sitä, kuinka puhun toisille ihmisille esim. kohteliaisuuksia antaessani. Olisi tärkeää välttää suoria vartaloon liittyviä kommentteja, koska ne voivat jättää hyvinkin pitkäikäisiä jälkiä ajatuksiin. On paljon hyviä tapoja kehua toisia ja itse pyrin vartalon kommentoimisen sijaan kohdistamaan kehuni esimerkiksi ihmisen tyyliin tai siihen, kuinka joku asia (esim. hiustyyli) sopii juuri hänelle. Ulkoisten tekijöiden lisäksi pitäisi muistaa kehua myös toisten persoonallisuutta paljon useammin. Tämä saattaa vaikuttaa myös heidän kehonsa arvostukseen positiivisesti.

  7. Nimetön sanoo:

    Oli hyvin avaava teksti, en osannut ajatella että viitekehys on näin laaja ja sisältää monta erilaista näkökulmaa. Olin ennen käsittänyt kehonkuvan enemmän ulkonäön näkökulmasta, joten teksti antoi hyvin uusia näkökulmia.

  8. Nimetön sanoo:

    Tarpeellista tietoa siitä, mitä kaikkea kehomyönteisyys pitää sisällään. Tunnumme elävän keskellä kehotyytymättömyyttä; Aika harva ainakaan naispuolinen henkilö vaikuttaa tyytyväiseltä kehoonsa, kahvipöytäkeskusteluissa puhutaan paljon laihduttamisesta ja tuntuu, että lihavuus on pahinta mitä ihmiselle voi tapahtua. Itse voin pahoin katsoessani television laihdutusohjelmia. Tuntuu kuin ne olisivat suurta sirkushuvia ylipainoisten kustannuksella. Kaiken tämän keskellä ainakin meidän ammattiauttajien pitäisi osata tarkastella näitä asioita monipuolisemmin.

  9. lehtinen sanoo:

    Oikein hyvä artikkeli, tuli ajateltua kehotyytyväisyyttä monesta eri näkökulmasta. Tuli heti mieleeni, kuinka voin käyttää näitä tietoja omassa työssäni ja tukea asiakkaita kehotyytyväisyyteen.

  10. Anita sanoo:

    Mielenkiintoinen artikkeli ja avarsi omaa käsitystäni myönteisestä kehonkuvasta. Käsitteet on hyvin selkeästi kirjoitettu auki ja auttaa ymmärtämään niiden moninaisuutta ja miten ne sisäistyvät toisiinsa. Kehonkuva voi vaihdella kulttuurisesti hyvin eri tavalla ja ihanteet voivat olla hyvin erilaisia eri osassa maapalloa. Artikkeli antaa uutta tietoa ohjaustyöhöni.

  11. Nimetön sanoo:

    Artikkeli toi kivasti esiin, miten moninainen asia myönteinen kehonkuva onkaan. Länsimaissa ”ei myönteinen kehonkuva” on myös hyvä markkinakikka. Niin kauan kuin ihmiset pysyvät tyytymättöminä omaan kehonkuvaansa ja tavoittelevat sitä, että voisivat joskus hyväksyä oman kehonsa myönteisesti, kaikki kehon muokkaukseen liittyvä myy hyvin (ruoka, lisäravinteet, erilaiset ruokavaliot, kosmetiikka, liikuntapalvelut, kauneusleikkauspalvelut, terveyspalvelut jne.). Me olemme enemmän tai vähemmän markkinavoimien vietävissä ja koemme itsemme tyytymättömiksi.
    Olen itse ollut jo puolivuotta ”mediapaastossa” ja huomaan pikkuhiljaa olevani tyytyväisempi itseeni / kehooni, vaikken olekaan tehnyt mitään muutoksia elämässäni.

  12. Manna sanoo:

    Kehosuhteen moninaisuus yllätti. Ammattilaisena on välillä haasteellista vetää rajaa siihen, kuinka paljon asiakkaan ulkonäköön ottaa kantaa tai sitä kommentoi, jos puhe kääntyy ulkonäköön. Seuraavalla kerralla voisin tuoda keskusteluun painokkaammin kehon toiminnallisuuden arvostamista sekä yksilöllisen, persoonallisen kehon kunnioitusta.

  13. Nimetön sanoo:

    Tämä osio oli todella ajatuksia herättävä ja aihepiiri, josta ei ole aiemmin, eikä omassa peruskoulutuksessa ollut juurikaan puhetta. Ehkäpä juuri tässä osissa tulee hyvin esille se, että ammattilainen joutuu pohtimaan myös mielessään omaa kehosuhdettaan, eikä aina ole helppoa aihetta työstää. Opettelemaan jään aihetta,,.

    • Jonsku sanoo:

      Tämä aihe vaatii pureskelua. Omassa työssä näihin asioihin törmää joka päivä. Tuskin kukaan on tyytyväinen omaan kehoonsa, olipa se minkä kokoinen tahansa. On varmaan myös vaikeaa sanoa että olisi tyytyväinen omaan kroppaansa -ajatellanko se liikaa itsekehuna?

  14. Nimetön sanoo:

    Kehonkuvan moninaisuus yllätti. Itsekin löysin itsestäni enemmän myönteisiä kehonkuvanpiirteitä tekstin ansioista. Usein huomaan keskittyväni kehonkuvassani vain niihin asioihin, joihin en ole tyytyväinen. On hyvin kaunis ajatus, että itseluottamus ja sisäinen positiivisuus on osa kehonkuvaa. Monen jo mainitsema zimbabwelaisten naisten kehotyytyväisyys yllätti myös ja sai pohtimaan, minkälainen kehonkuva minulla olisi zimbabwelaisena, olisiko se positiivisempi? Minkälainen olisi suomalaisten terveystilanne, jos kulttuurimme hyväksyisi paremmin moninaiset kehot?

  15. Anonyymi sanoo:

    Juttu toi hyvin esiin sen, miten monimuotoisesta asiasta kehopositiivisuudessa on kyse. Tervetullut huomio oli sekin, ettei kehonkuva ole välttämättä stabiili, vaan voi muuttua hetkellisesti tai pysyvästi esim. mielialan tai iän myötä.

    Jutun lopussa oleva esimerkki zimbabwelaisen vs. isobritannialaisen kulttuurin suhtautumisesta kehonpainoon oli loistava esimerkki siitä, miten eräässä mielessä häiriintyneessä kulttuurissa elämme täällä länsimaissa. Samaan aikaan kun ympäristömme tuuppaa meitä syömään enemmän ja liikkumaan vähemmän, halveksimme kollektiivisesti tämän tuuppauksen luonnollista seurausta, ylipainoa – tai tarkemmin tämän ylipainon kantajia.

    Muutosta on täällä meilläkin toki tapahtunut hurjasti pula-ajoista yltäkylläisyyteen siirryttäessä. Tulee mieleen täältä Suomesta vuosikymmenien takaiset mainokset, joissa mainostettiin erilaisia lihottavia tuotteita positiiviseen sävyyn, ”saatte tervettä pyöreyttä” -tyyliin. Tavoittelemmeko aina sitä, mikä on juuri kyseisessä ympäristössä vaikeinta saavuttaa?

  16. Nimetön sanoo:

    Hyvä artikkeli, herätti ajatuksia. Voidaanko ”ulkopuolisena” vaikuttaa kuinka paljon toisen ihmisen kehokuvaan, vai pitääkö se ihminen myös olla vastaanottavainen/ avoin sille? Eli jos huomaa että joku on tyytymätön omaan kehonkuvaan, kuinka paljon pystytään auttamaan, jos henkilö ei ole siihen valmis?

    • Nimetön sanoo:

      Tätä olen itsekin pohtinut paljon, voiko toista autta tällaisessa tilanteessa? Tällä hetkellä se tuntuu vaikealta. Teksti oli ajatuksia herättävä, en ollut aikaisemmin ajatellutkaan, kuinka monta eri ominaisuutta myönteiseen kehonkuvaan kuuluu.

  17. Nimetön sanoo:

    Uskon kehonkuvan vaikuttavan paljon siihen, miten ihmiset kohtelevat itseään. Susanna Angle sanoi joskus jossakin että asioita tulisi tehdä ”koska pidän itsestäni, ei jotta pitäisin itsestäni”. Toki tämä on haastava lähtökohta silloin, kun kehonkuva on negatiivinen. Haluaisin kuitenkin uskoa, että jokainen pystyisi harjoittelemalla löytämään edes jonkin positiivisen asian kehostaan. Ja toivoa herättävä viesti on myös se, että kehonkuva/käsitys omasta kehosta voi muuttua. Toki haasteeksi voi muodostua myönteisen kehonkuvan ylläpitäminen esim. silloin kun keho ei enää toimikaan kuten aiemmin. Mielen joustavuus ja kyky nähdä muita positiivisia asioita, ovat tässä tarpeen (polvet rikki, en pysty kävelemään=> voin silti käydä uimassa/kuntosalilla ja opetella tykkäämään niistä ja iloita onnistumisista).

  18. Anna sanoo:

    Piti heti uudestaan lukea teksti, kun se oli niin hyvä ja ajatuksia herättävä! Kehosuhdeasia on tosi monitahoinen ja minulle uusi herätys oli se, että vaikka on myönteinen kehonkuva, niin silti ei tarvitse aina olla tyytyväinen omaan kehoonsa. Ja että toiminnallisuus on osa myönteistä kehonkuvaa. Minullakin voi siis olla myönteinen kehonkuva, vaikka välillä onkin kaikenlaisia kremppoja kehossa, joihin en ole tyytyväinen. Kehon rakastaminen ja sisäinen positiivisuus jäivät mieleen – ne varmasti näkyvät ihmisestä ulospäinkin, ”säteilynä”. Omien lasten kohdalla kehun esim. oletpa söpö tänään tai onpa sinulla hienot letit. Lisäksi pyrin välttämään oman ulkomuotoni kommentoimista. Yritän välittää lapsiini tyytyväisyyttä omaan kehoon, vaikka ulkonäköpaineita ympäröivästä maailmasta varmasti tulee.

  19. Katja Mäkelä sanoo:

    Tekstistä tuli ihanan armollinen fiilis. Arvotus ja tyytymättömyys voivat kulkea käsi kädessä, ei tarvitse olla vain jompaakumpaa ja niin on hyvä. Yllättävän moni asia vaikuttaa kehonkuvaan, kuten sisäinen positiivisuus. Toisaalta niinhän iloista ihmistä pidetään kauniina. Mielenterveys ja kehonkuva kuulostavat kulkevan käsi kädessä ja oman kokemukseni mukaan moni potilas kokee tyytymättömyyttä kehoonsa ja toivovat muutosta. Pohdin, miten tässä kohtaa keskustelua voisi kääntää houkuttelevasti kehonkuvan muodostumisen moninaisuuteen. Ehkäpä annan tekstiosioita luettavaksi myös heille.

  20. Nimetön sanoo:

    Todella mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä teksti. Minusta on kehosta on hyvä saada myönteistä palautetta, mutta sanojen kanssa saa olla todella tarkkana, että niitä ei ymmärretä väärin. Toiset analysoivat jokaista äänenpainoakin ja tekevät myönteiseksi tarkoitetusta asiasta virhetulkintoja. Erityisesti lasten ja nuorten kanssa tästä asiasta olisi tärkeä keskustella, että saataisi luotua myönteistä suhtautumista omaa ja muiden kehoa kohtaan ja vältyttäisi kehonkuvan häiriöiden muodostumiselta.

  21. Nimetön sanoo:

    Hieno kirjoitus kehotyytyväisyydestä. Se viritti monia ajatuksia ja halun lukea jutun uudestaan muutaman päivän päästä, josko omat ajatukset olisivat kehittyneet… Kehotyytyväisyyden ymmärtäminen myös tyytyväisyytenä siihen, miten kehoni toimii, oli hieno ajatus. Halu pitää kehostaan huolta, että se toimii – huomion siirtäminen pois ulkonäöstä – erittäin tervetullutta.

    Omassa kehosuhteessani olen huomannut, että ikä tuo armollisuutta. Ikääntymisen myötä tyytyväisyys omaan kehooni on lisääntynyt ja ymmärrys juuri kehon toiminnan tärkeydestä kasvanut. Mutta miten tätä voisi viestiä nuoremmille sukupolville varsinkin kun media tuottaa ulkonäköön liittyviä kehovaatimuksia.

  22. Nimetön sanoo:

    Minulle on ihan uutta ajatus siitä, että tutkimuksissa on todettu tarkkojen ulkonäköön liittyvien kehujen lisäävän kehotyytymättömyyttä. Tieto, että kuitenkin se, ettei kukaan kehu ulkonäköä lainkaan toisaalta myös lisää tyytymättömyyttä omaan kehoon. Ei olla yksinkertaisten asioiden äärellä. Mielestäni on ihanaa nähdä lapsia, jotka aidosti nauttivat kehostaan ja hyväksyvät sen kaikki osat arvottamatta niitä erikseen. Mutta aivan liian nuorina mm. lastenohjelmienkin myötä kriittisyys omaa kehoa ja sen sopivuutta kohtaan lisääntyy. Zimbabwesta mallia kehon hyväksymiseen =)

  23. Nimetön sanoo:

    Minusta oli hyvä, että artikkelissa tuotiin esille kehosuhteen moninaisuus. Tässä(kään) emme tule koskaan valmiiksi ja on ihan ok, vaikka ei olisikaan ihan kaiken kanssa lopullisesti sinut. Silti voi arvostaa upeaa kehoansa.

  24. Nimetön sanoo:

    Ajatuksia herätti kulttuurien erilaisuus, se mikä missäkin nähdään hyväksyttynä, kauniina tai tavoittelemisen arvoisena. Olisi mielenkiintoista tietää onko kehonkuva erikulttuureissa yhtä positiivinen tai negatiivinen mutta riippuvainen eri tekijöistä kuten painoindeksistä tms. Pohdin myös sitä, kuinka paljon kehonkuva on opittua ja kuinka vaikea on ajattelun muutos, jos on tietynlaisen mallin ajatella kerennyt oppia.

  25. Nimetön sanoo:

    Artikkelissa kuvattiin hyvin kehotyytyväisyyden eri osa alueilta. Harmillisesti mieleeni tuli lukuisat asiakkaat, jotka ovat tyytymättömiä omaan kehoonsa ja miten se näkyy esimerkiksi syömisessä, liikkumisessa, toisten kohtaamisessa ja elämisessä ylipäätään. Hyvä huomio oli mielestäni se, että ulkonäköön kohdistuvat ulkopuolisen kehut eivät välttämättä paranna kehonkuvaa. Mielestäni toisen kehon kommentoinnin suhteen pitäisi olla aina äärimmäisen varovainen. Toinen erityisesti mieleen jäänyt kohta oli, että kehon sietäminenkin on jo tärkeä edistysaskel verrattuna inhoamiseen – etenkin jos kehon on muuttunut lyhyessä ajassa.

    Joku pohti alempana: ”Onkohan olemassa tutkimusta, jossa on selvitetty terveydenhuollon ammattilaisten (lääkärit, terveydenhoitajat, ravitsemusterapeutit) suhtautumista omaan kehoonsa? Jossain vaiheessa liikkui huhuja, että ravitsemustiedettä opiskelevat ovat itse sairastaneet eriasteisia syömishäiriöitä ja kiinnostust omaa terveyttä kohtaan on ajanut opiskelemaan.” En tunne tutkimustietoa terveydenhuollon ammattilaisten ruokasuhteesta tai kehonkuvasta, mutta mielestäni omakohtaiset kamppailut syömisen kanssa (joita varmasti tavalla tai toisella on miltei jokaisella) ja niiden selättäminen voivat antaa halua auttaa ja erinomaista ymmärrystä syömispulmien kanssa kampailevien kohtaamiseen!

  26. Nimetön sanoo:

    Ajatuksia herättävä teksti… Erityisesti jäin miettimään sitä, miten kulttuuriset ihanteet, suhtautumis- ja puhetavat tuottavat tietynlaista totuutta. Käykö ehkä liian helposti niin, että kun työnteon keskiössä ovat ongelmat (terveys-, sosiaaliset-, psyykkiset ym.), alamme itse tuottaa ja vahvistaa ongelmalähtöistä suhtautumista – myös suhteessa kehoon? Kehotyytyväisyyttä tai kehoarvostusta harvoin edistää se, että keho nähdään ongelmien lähteenä tai näyttämönä, riittämättömänä, viallisena, toimimattomana. Kehoa ei tulisi pelkistää liikaa, vaan muistaa aina sen monimuotoisuus, monitoimisuus ja jatkuva muuttuminen. Pidin artikkelin inhimillisestä näkökulmasta, että ihminen voi samaan aikaan arvostaa kehoaan ja olla kuitenkin joltain osin tyytymätön. Ehkä tarvitsemme tässä ajassa lisää tietoisuutta siihen, että muistaisimme suodattaa kehoa koskevaa tietoa suojaavalla tavalla. Vähän samaan tapaan kuin olemme oppineet internetin tulon myötä mediakritiikin merkityksen.

  27. terkka sanoo:

    Myönteinen kehonkuva ja kehoarvostus, miten näen ja koen itseni. Jokainen meistä on kuullut läheisiltä ihmisiltä, miltä näyttää tai miltä pitäisi näyttää. Nämä asiat on sanottu ohjaavasti, pilkallisesti, kannustavasti, arvioiden. Olenko asiasta samaa mieltä, arvostanko sitä itse? Kauneus on katsojan silmissä. Katsomme elämää kulttuuristen silmälasien kautta. Länsimaissa arvostetaan asioita eri tavalla kuin idässä tai vaikkapa Afrikassa. Terveyden ja hyvinvoinnin mittarit ovat vaihdelleet vuosikymmenien ja viimeisen sadan vuoden aikana. Osaanko suodattaa kuulemiani asioita? Ohjaavatko ne käytöstäni tai suhdettani minuuteen? Miten voin kehossani?

  28. Mirva sanoo:

    Artikkelissa siteerattiin Avaloksen ja kumppaneiden kehoarvostuksen määritelmää, johon sisältyy ”kehon hyväksyminen, kehon myönteinen arviointi ja huolen pitäminen kehosta sekä kulttuuristen kauneusihanteiden laajentaminen kapeista kulttuurisista kauneusihanteista”. Mielestäni tällaisesta määritelmän kuvaamasta ideaalitilanteesta ollaan vielä kaukana Suomessa. Aikoinaan ulkomailla asuneena, olen nähnyt tässä isoja eroja myös eri kansallisuuksien kohdalla ja allekirjoitan ajatuksen, että myönteinen kehonkuva on sosiaalisten identiteettien muokkaamaa (kulttuuri, rotu, sukupuoli, ikä, koko/painoindeksi, kyvyt, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto/henkisyys ja sosiaalinen status). Olen samaa mieltä artikkelin kanssa myös siitä, että samaan aikaan voi sekä arvostaa omaa kehoaan, että olla ainakin jollain tasolla tyytymätön siihen, tai päinvastoin. Myönteinen kehonkuva ei siis tarkoita, että oltaisiin tyytyväisiä kaikkeen omassa kehossa. Se ei myöskään rajoitu pelkästään ulkonäköön, vaan on rakenteeltaan hyvin moniulotteinen.

  29. Jonna Rautavirta sanoo:

    Myönteiseen kehon kuvan liittyy monenlaisia asioita ja minusta on ikävä, että yleisesti ajatellaan sen olevan vain ulkonäköön liittyvä asia. Niinkuin artikkelissa tuli esille siihen liittyy todella paljon myös oma sisäinen ajattelu ja muiden ihmisten ajattelutapa. Artikkelista tuli muutenkin esille hyvin monta asiaa, mitä ei tule ajatelleeksi myönteiseen kehonkuvaan liittyväksi. Juuri oli Jari Sinkkonen jossain lehtihaastattelussa kertonut, että vanhempien tulisi sanoa lapsilleen kauniita asioita esimerkiksi sanomalla heille, että he ovat söpöjä. Yleensä aina vanhemmat kehuvat lasten saavutuksia ja siihen kehoitetaan, mutta tulisi myös kiinnittää huomiota lapsen ominaisuuksiin, siis ei pelkästään kiltteyteen tai ahkeruuteen. Ihaniin hiuksiin, kauniisiin silmiin, ihanaan hymyyn jne. Minusta sekin oli hyvä puheenvuoro.
    Itsekin olen huomannut, ettei myönteisen kehokuvan omaava ihminen välttämättä pidä kaikista kohdista itsessään ja minusta se on ihan normaalia. Itsekin pidän todella paljon kehostani, mutta on asioita joista en tykkää. Mutta minä hyväksyn ne itselläni ja olen armollinen, enkä ole lähdössä muuttamaan näitä asioita omassa kehossani.

  30. Nipsu sanoo:

    Myönteiseen kehonkuvan viitekehykseen kuuluu enemmän osioita kuin olin tullut aikaisemmin ajatelleeksi. Niin monet asiat vaikuttavat siihen, millainen kehonkuvan meistä kullekin muodostuu. Jo varhaisessa vaiheessa voi saada hyviä eväitä myönteisen kehonkuvan rakentamiseen, mutta valitettavasti kehonkuvan rakentuminen voi harhautua väärille raiteille yhtä lailla varhain.

  31. Nimetön sanoo:

    Onkohan olemassa tutkimusta, jossa on selvitetty terveydenhuollon ammattilaisten (lääkärit, terveydenhoitajat, ravitsemusterapeutit) suhtautumista omaan kehoonsa?
    Jossain vaiheessa liikkui huhuja, että ravitsemustiedettä opiskelevat ovat itse sairastaneet eriasteisia syömishäiriöitä ja kiinnostust omaa terveyttä kohtaan on ajanut opiskelemaan.

    Jokaisen ruokasuhteeseen vaikuttaa lapsuus jollain tavalla ja ympäristö, jossa on elänyt. Aikuisuuden kynnys voi olla ratkaisevaa aikaa, miten jatkossa suhtautuu omaan kehoonsa ja mite sitä kohtelee, millainen on oma itsetunto ja hyväksyykö itsensä. Netissä pyörivät erilaiset kurssit ketogeenisestä ruokavaliosta muhin ”painoa tiputtaviin” kursseihin ovat omiaan lisäämään ihmisten kehotyytymättömyyttä (muiden ongelmien lisäksi) . Aina voi olla parempi, kauniimpi, laihempi.

  32. tare sanoo:

    Varmaan kaikkien ruokasuhteeseen vaikuttaa edelliset sukupolvet: isovanhemmat, vanhemmat ja huomaamatta näitä perinteitä meinaa siirtää edelleen myös omille lapsilleen – muutos ei tapahdu hetkessä. Ammattilaisena joutuu myös romuuttamaan/, ”taistelemaa” näitä vuosikymmenen perinteitä vastaan

Vastaa käyttäjälle lehtinen Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s