3. Osa: Ruokasuhde

Osan tavoitteet

  • Tutustua ruokasuhteen viitekehykseen ja ymmärtää, miksi se on koettu tarpeelliseksi kehittää
  • Tutustua omaan ruokasuhteeseen ja siihen, mitä asioita omassa syömisessä pitää tärkeänä ja miksi
  • Harjoitella ymmärtävää ja arvostavaa suhtautumista omaan ja toisten ruokasuhteeseen liittyen (”ruokasuhdesuvaitsevaisuus”)

Osan tehtävät:

  1. Lue teksti: ”Kohti vaikuttavampaa ohjausta – ruokasuhteen viitekehys ravitsemuskasvatuksen lähestymistapana”
  2. Harjoitus: Ruokasuhdekollaasi
  3. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen

Johdanto teemaan

Tämän osion tavoitteena on tutustua ruokasuhteen viitekehykseen ja lähteä sen pohjalta tutkimusmatkalle omaan ruokasuhteeseen. Ruokasuhteen viitekehyksen (Talvia & Angle 2018) lähtökohtana on ajatus syömisen moninaisuudesta ja kietoutumisesta osaksi ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista elämää. Taustalla on myös pyrkimys jäsentää ravitsemuskasvatusta erilaisten ruokasuhteiden kohtaamisena ja dialogina. Meillä jokaisella on ruokasuhde, niin ammattilaisella kuin asiakkaalla, aikuisella ja lapsella. Ruokaan liittyvissä vuorovaikutustilanteissa erilaiset ruokasuhteemme voivat synnyttää jännitteitä ja väärinymmärtämistä. Viitekehyksen käyttö kytkeytyy tapaan tarkastella syömistä uteliaasti, rehellisesti, hyväksyvästi ja armollisesti, oli kyseessä sitten oma tai toisen syöminen.

Tehtävä 1. Lue teksti

Lue ruokasuhdetta käsittelevä puheenvuoroartikkeli, joka on julkaistu Sosiaalilääketieteellisessä Aikakauslehdessä (linkki alla). Pohdi tämän jälkeen alla esitettyjä kysymyksiä.

https://journal.fi/sla/article/view/74156

Sivulla artikkelin otsikon alla oikealla puolella pdf-painike, josta artikkelin saa avautumaan pdf-muodossa.

Kysymykset pohdittavaksi:

  • Mitä yhteistä löydät ruokasuhteen viitekehyksen lähestymistavassa ja omassa tavassasi tehdä työtä ruokateemojen parissa?
  • Tuoko viitekehys jotain uutta tai muuttaisiko se jotain tavassasi käsitellä ruokateemoja työssäsi?

Tehtävän suorittaminen ryhmässä tai parin kanssa: Lukekaa teksti ja pohtikaa yhdessä tekstin pohjalta esitettyjä kysymyksiä. Voitte myös halutessanne tuoda pohdintaanne julki sivun alareunan kommenttikentässä.

Tehtävän suorittaminen itsenäisesti: Lue teksti ja pohdi kysymyksiä itsenäisesti. Kommentoi tekstiä tai tuo esiin pohdintaasi sivun alareunan kommenttikentässä.

Huom. Kommentoida voi nimimerkillä. Sähköpostiosoitekentän voi jättää tyhjäksi.

Tehtävä 2. Harjoitus: Ruokasuhdekollaasi

Ruokasuhdekollaasi-harjoituksen tavoitteena on tulla tietoiseksi oman ruokasuhteensa puolista ja tutustua toisten ruokasuhteeseen sekä nähdä niissä hyvää ja merkityksellisyyttä. Alla olevalla videolla KEHUVA-hankkeen Sanna Talvia kertoo lisää ruokasuhdekollaasi-harjoituksesta ja sen toteuttamisesta.

Kollaasin tekeminen

Ruokasuhdekollaasi-harjoituksessa askarrellaan kollaasi, jossa nostetaan esille itselle tärkeitä/olennaisia/usein toistuvia ruokaan ja syömiseen liittyviä asioita. Virikkeenä voidaan käyttää alla olevia kysymyksiä. Kaikkiin esitettyihin kysymyksiin ei tarvitse välttämättä etsiä vastauksia, vaan kysymyksistä voi valita itselleen sopivimmat ja mielekkäimmät.

Kollaasin toteutuksessa voidaan hyödyntää vanhoja lehtiä, joissa on hyvä olla tarjolla värikkäitä ja erilaisia ruokakuvia. Kollaasiin voi myös itse piirtää ja kirjoittaa itselle tärkeitä asioita.

  • Millaisia ruokia syön? 
  • Missä, milloin, kenen kanssa?
  • Miten valmistan tai hankin ruokani?
  • Mitkä ruoat ovat minulle tärkeitä?
  • Mitkä asiat ohjaavat ruokavalintojani?
  • Mikä minulle on ruoassa ja syömisessä tärkeää?

Harjoituksen purkaminen itsenäisesti

Ruokasuhdekollaasi-harjoituksen purkamisessa on tärkeää kertoa omasta kollaasistaan. Jos suoritat kurssia itsenäisesti, voit purkaa oman ruokasuhdekollaasisi esimerkiksi kertomalla vapaamuotoisesti omasta kollaasistasi ja videoimalla kerrontasi. Katso lopuksi nauhoittamasi video ja pohdi seuraavia kysymyksiä:

  • Millaisia ajatuksia ruokakollaasin tekeminen herätti? 
  • Opitko jotain uutta omasta ruokasuhteestasi? 
  • Pohdi, miltä harjoitus tuntuisi nuorista? Voisiko joidenkin asioiden kertominen olla vaikeaa tai herättää häpeää? Miksi tai miksi ei?

Alla oleva video tarjoaa esimerkkejä ruokasuhdekollaasista kertomiseen.

Harjoituksen purku parin kanssa tai ryhmässä

Jos purat harjoituksen parin kanssa tai ryhmässä, on tärkeää varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus kertoa omasta kollaasistaan. Jokainen voi myös itse valita, mitä haluaa kertoa muille. Kun kaikki on saanut kertoa omasta kollaasistaan, pohtikaa alla olevia kysymyksiä yhdessä.

  • Millaisia ajatuksia ruokakollaasin tekeminen herätti? 
  • Opitko jotain uutta omasta ruokasuhteestasi? 
  • Pohdi, miltä harjoitus tuntuisi nuorista? Voisiko joidenkin asioiden kertominen olla vaikeaa tai herättää häpeää? Miksi tai miksi ei?

Alla oleva video tarjoaa lisäohjeistusta ruokasuhdekollaasien purkamiseen.

Tehtävä 3. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen

Osion sisältyvien tehtävien suorittamisen jälkeen pohdi oppimispäiväkirjaasi seuraavia kysymyksiä:

  1. Mitä ruokasuhdekollaasiharjoitus tekee mielestäsi näkyväksi? 
  2. Pohdi, millainen on terve ruokasuhde. Voiko terveeseen ruokasuhteeseen sisältyä haasteita ja ongelmia? Jos voi, niin missä määrin?
  3. Pohdi, millä tavoin ammattilaisen oma ruoka- ja kehosuhde voi vaikuttaa tapaan kohdata ja käsitellä ruoka- ja kehoteemoja työssä a) silloin kun ammattilainen ei itse tunne tai tiedosta omaa suhdettaan ruokaan ja kehoonsa, b) silloin kun ammattilainen tunnistaa ja tiedostaa suhteensa ruokaan ja omaan kehoon. Voit havainnollistaa pohdintaasi esimerkein (joko keksittyjen tai omakohtaisten kokemusten kautta).

Siirry 4. osaan ->

<- 2. osaan

Verkkokoulutuksen etusivulle

29 kommenttia artikkeliin ”3. Osa: Ruokasuhde

  1. Nimetön sanoo:

    Hyvä, ajatuksia herättävä teksti! Erityisestii pienten lasten kanssa olen alkanut kiinnittää myös huomiota siihen, miten ruuasta puhutaan. ”Ensin pitää syödä tämä, sitten voit saada herkkuja.” Kuinka pienillä ja huomaamattomilla, hyvää tarkoittavilla lausahduksilla saamme jo ihan pienen lapsen mieleen ajatuksia ruuasta, mikä on herkkua, mikä on sellaista, mikä pitää nyt vaan syödä. Lapsuudessa ja nuoruudessa on paljonkin asioita, mitkä kulkevat omassa ruokasuhteessa mukana varmasti pitkäänkin. Niiden pohtiminen ja tiedostaminen saattaa avata monta lukkoa.
    Toki on taas tärkeää keventää taakkaa vanhemmiltakin ja olla tuomitsematta heitä liikaa. Muuten kasvattaminen ja vanhemmuus on vielä enemmän suorittamista ja läsnäolo katoaa. Ehkä tässä kohtaa nimenomaan oman ruokasuhteen selvittäminen ja omien ruokaan liittyvien uskomusten ja tunteiden pohtiminen auttaa suhtautumiseen ja heijastuu puheeseen ja tekoihin arjessa.
    Haastavia, mutta äärimmäisen mielenkiintoisia asioita koko viitekehyksen pohdinta!!

  2. Anita sanoo:

    Teksti on todella paljon ajatuksia herättävä. Olen havainnut sen, että pelkkä ohjeiden antaminen ei tee muutosta ohjattavassa, joten olen pyrkinyt ohjauksessa avartamaan ohjattavan tapaa suhtautua ruokailuun. Olen pyrkinyt laajemmin keskustelemaan ruokailuun liittyvistä asioista, mutta en näin laajasti kuin artikkelissa kuvattiin. Artikkelin avulla pystyin todentamaan oman käsitykseni todeksi sen, että ruokasuhde on hyvin moninainen asia. Olen harjoitellut motivoivan haastattelun käyttöä ja pyrkinyt siihen, että en tuomitse kenenkään ruokailuja vaan auttaa ohjattavaa itse tekemään itselleen sopivat päätökset.
    Usein ohjattavilla on hyvin selkeä kuva siitä, mikä on oikea tapa ruokailla ja he jo itse tuomitsevat omat tapansa. Minulla on käsitys siitä, että he toivoisivat terveellisiä ruokamalleja ja -ohjeita, kuinka heidän tulee syödä.
    Minun on vielä käytävä läpi tuo artikkeli ja saatava siitä itselleni toimiva työkalu.
    Ruokasuhteen tarkasteluun tulee käyttää riittävästi aikaa ja ymmärtää että minä ammattilaisena olen ohjattavan ”mentori”, joka auttaa ohjattavaa tekemään itselleen sopivia päätöksiä tai olla niitä tekemättä. Tulee ymmärtää, milloin on tarpeen antaa tietoa ja voiko tai haluaako ohjattava sitä noudattaa.

  3. Nimetön sanoo:

    Artikkeli herätti paljon ajatuksia! Ruokasuhde on monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat monet asiat. Herättelevää oli kuulla (jo toki tuttu asia), ettei pelkkä tiedon kaataminen auta asiakasta muutokseen. On tärkeää, etten itse olisi luomassa lisää syyllisyyden tunnetta asiakkaille esim. luennoissa.

  4. Nimetön sanoo:

    Itse pyrin keskustelemaan asiakkaitteni kanssa niin että he pohtivat ruokasuhdetta itsearvostuksellisesti jossa huomioivat ja pohtivat historiaa ja oman elämän kulkua. Resurssit ovat myös keskeinen osa keskustelua. Pohdinnassa ovat mukana tulevaisuus työskentely nykypäivän kautta. Mitä haluaa muuttaa, millainen haluaa olla. Kuinka paljon pystyy itse vaikuttamaan resurssien ja kontekstien puitteissa omaan ruokasuhteeseen tai ruokailutottumukseen.

    Viitekehys nimeää sen miten olen työskennellyt, avaa laajemman näkökulman ja antaa menetelmän ja välineitä työskennellä jatkossa asiakkaiden kanssa. Viitekehys myös auttaa jäsentämään ja käsittelemään ruokasuhteeseen liittyviä aspekteja. Teksti täydentää jo olemassaolevaa tietoa.

    • Jonsku sanoo:

      Tämä on artikkeli, joka pitää lukea moneen kertaan ja pysähtyä miettimään. Vaikka omasta mielestään ehkä pyrkii käsittelemään syömistottumiksia/ruokasuhdetta varsin laajalti, olen varma että parannettavaa vielä löytyy. Myös vastaanottoaikojen/käyntien vähyys luo väkisin kiireen tunnetta. Ei vaan ehdi/tohdi ottaa puheeksi, kun seuraava asiakas jo kolkuttaa oven takana.

  5. Milla sanoo:

    Työssäni olen käyttänyt paljon motivoivaa haastattelua ja kyselen ruokasuhteen viitekehyksessä olevia asioita joskus laajemmin, joskus suppeammin. Ravitsemuksen ratkaisut ovat aina yksilöllisiä ja olen ottanut työssäni huomioon ruokasuhteen viitekehykseen kuuluvia asioita. Osa potilaista innostuu puhumaan enemmän ruokasuhteeseen liittyvistä tunteista ja sosiaalisista ulottuvuuksista enemmän. Teksti konkretisoi hyvin, miten monet asiat vaikuttavat tapaamme syömme. Kun ne on kirjoitettu ylös, niitä on lähes hengästyttävän paljon. Sain vahvistusta artikkelista sille, että ohjaustapani on oikealla tiellä, mutta kehitettävääkin toki löytyy. Omassa työssäni syömishäiriöisten kanssa voisin enemmän käsitellä ruokasuhdetta ja sen eri osa-alueita.

  6. Nimetön sanoo:

    Ohjauksessani käytän jo monia artikkelissa olevia näkökulmia käsitellä ruokasuhdetta. Havahduin myös siihen, miten paljon oma ruokasuhde vaikuttaa ohjaukseen ja ehkä vähän yksipuolistaa näkemystä. Haltioidun, kuinka monesta näkökulmasta ruokasuhdetta voikaan tarkastella ja miten kaikki vaikuttaakaan siihen. Poimin artikkelista jo näkökulmia, joita voin käyttää ohjauksessani tarvittaessa monipuolistamaan asiakkaan kohtaamista.

  7. Työntekijä sanoo:

    Hyvä artikkeli. Tuki paljon omaa tapaani tehdä työtä ja suhtautumistani ruokaan ja kehoon.

  8. Manna sanoo:

    Hyvä ja ajatuksia herättävä artikkeli. Ohjaukseni noudattelee pitkälti motivoivan haastattelun periaatteita ja ruokasuhteeseen liittyvät teemat käydään yleensä eri vastaanottokerroilla läpi jollakin tavalla. Oman ruokasuhteeni ilmenemistä ohjauksessani olen alkanut havainnoida kunnolla oikeastaan vasta viime aikoina. Oman tiedostavuuden lisääntymisen kautta on mahdollista ohjata asiakkaitakin tiedostavampaan suuntaan ja virittää keskustelua suunnitelmallisemmin ruoka- ja kehosuhteen eri osa-alueista. Kaikkinensa tämä on toivottu suuntaus kliinisemmän ravitsemustiedon rinnalle!

  9. Anna sanoo:

    Ruokasuhteen viitekehyksen lähestymistavassa on paljon sellaisia asioita, joita toteutan omassa työssäni; asiakkaan kohtaaminen ja kuuntelu, asiakkaan omat kokemukset, ”herääminen” ja omaehtoinen muutos. Ruokasuhteen viitekehys vahvistaa omia kokemuksia ja tuo myös uusia ideoita työhön. Mielenkiinnolla odotan, mitä käytännön työkaluja saan tästä kurssista!

  10. Nimetön sanoo:

    Ruokasuhde-artikkeli viritti monia ajatuksia. Ensinnäkin se, että olen lukenut artikkelin jo aiemmin sen julkaisuajankohtana ja nyt luin uudestaan. Sain jälleen uusia oivalluksia ja ajateltavaa – ajatukset kehittyvät ja samastakin tekstistä saa irti eri asioita eri aikoina. Ruokasuhde on teemana laaja ja mietin, että asiakkaasta voi tuntua omituiselta, jos hänen ruokailua lähdetään yllättäen pohtimaan ”jostain kaukaa”. Mietinkin, että haluan kehittää ammattitaitoani, jotta osaan ottaa hienovaraisesti esille erilaisia ruokasuhteen teemoja keskustelun kuluessa. Tarkastelussa voi olla vaikka lautasmalli, mutta senkin ympärille saa viritettyä ruokasuhde keskustelun. Ruoan merkityssuhteiden hahmottaminen sen sijaan, että miettii ja pyrkii ohjeistamaan oikeaa ja väärää tuo valtavasti sisältöä asiakaskohtaamisiin.

  11. Nimetön sanoo:

    Ruokasuhteen viitekehys mieltää syömisen hyvin monitahoiseksi ilmiöksi, johon vaikuttavat niin omat tunteet, asenteet ja arvot, tavat aistia ruokaa ja omaa kehoa kuin lukuisat ympäristötekijät. Tämä on myös oma lähtökohtani; niinpä asiakkaan syömispulmiin on olemassa monta potentiaalista lähestymistapaa, joista yritän bongata kunkin henkilön kohdalla ne toimivimmat. Haluan omassa työssäni tuoda esiin ja sanoitetuksi asiakkaan ruokasuhteen, sillä ruokasuhteella on tärkeä merkitys sen kannalta, miten asiakas suhtautuu ruoka-asioihin ja miten hän toteuttaa tätä suhtautumista ruokavalinnoissaan ja suhtautumisessaan omiin valintoihinsa. Usein lähestymistapani on vastoin asiakkaan oletuksia: hän ehkä olettaa kuulevansa, mitkä hänen valinnoistaan ovat hyväksyttäviä ja mitkä eivät.

    Viitekehys korostaa myös ammattilaisen itsensä ruokasuhdetta ja sen merkitystä ravitsemuskasvatustyössä. Vaikka uskonkin tuntevani oman ruokasuhteeni hyvin, uskon myös, että sen tarkempi kartoitus voi auttaa minua tekemään ruokasuhteeni näkyvämmäksi. Ehkä tämä toisi jotain uutta kosketuspintaa myös asiakastyöhön?

  12. Nimetön sanoo:

    Artikkelissa käytiin läpi hienosti niitä teemoja, joita olen pohtinut myös omassa mielessäni työurani aikana ja on jotenkin hyvä huomata oma kokemus ja näkemys on mennyt juuri tähän suuntaan.

  13. Anonyymi sanoo:

    Olisi mahtavaa, jos yleisiin ravitsemusuosituksiin saataisiin jatkossa maininta ruokasuhteesta. Tekstiä lukiessa koin jonkinlaisen ”valaistumisen”, että näinhän se on, mutta valitettavasti monilta osin tuijotetaan kasvukäyriä ja esimerkiksi rasvan ja sokerin määrää. Tämä aiheuttaa ahdistusta niin asiakkaassa kuin työntekijässäkin. Ja hyvä huomio on tuo, että ihmisillä on kyllä tietoa terveellisestä ravitsemuksesta, mutta monet muut asiat vaikuttavat arjen valintoihin. Motivoiva haastattelu on menetelmänä tuttu, jatkossa voisin hyödyntää sitä vielä enemmän myös ruokailuteemassa.

  14. mella sanoo:

    Artikkeli oli mielenkiintoinen ja vahvisti omaa käsitystäni ohjaustyöstä ja asiakkaiden kohtaamisesta. Holistinen ihmiskäsitys on tausta-ajatuksena ja motivoivan haastattelun menetelmiä olen pyrkinyt käyttämään ohjauksessa. Suhtautuminen ruokaan, itsetuntemus ja syömiskäyttäytymisen taustaan liittyvät kysymykset ja ajatukset ovat uusia, joita on hyvä ottaa mukaan ohjaustyöhön.

  15. Nimetön sanoo:

    Holistinen ihmisnäkemys on läsnä työssäni. Tuttua on myös ajattelutapa siitä, että ohjauksellisissa kohtaamisissa kyse siitä, että keskustelun ihmisessä itsessä herää ajatuksia ja motivaatiota oman hyvinvoinnin edistämiseksi.. En kuitenkaan ole pysähtynyt miettimään ruokasuhdetta niin moniuloitteisesti, vaikka näinhän se on, että se linkittyy osaksi niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalistakin elämää. Ja kuinka ympäristö ja koko elämän kokemukset vaikuttavatkaan ruokasuhteeseemme.

  16. Mirva sanoo:

    Artikkeli nosti muistoista esiin tilanteita omasta lapsuudesta ja nuoruudesta. Tuolloin puheissa vilahtelivat laihdutuskuurit, roskaruoka ja se, miten painonhallinta kytkettiin ehdoitta elämänhallintaan. Stereotypiat olivat kutakuinkin ”itsekuriton ylipainoinen” ja ”säntillinen sopusuhtainen”. Maailma oli mustavalkoinen.
    Pidinkin erityisen paljon artikkelin esiin tuomasta laajasta kuvasta. Ruokasuhde-viitekehys tuo esiin syömisen moniulotteisuuden ja kokonaisvaltaisuuden, jossa mukana ovat sekä fyysinen, psyykkinen että sosiaalinen puoli. Olen käyttänyt työssäni nuorten parissa motivoivaa haastattelua ja oli ilo löytää se tästäkin viitekehyksestä. Se, että asiakas saa itse löytää halun muuttaa käyttäytymistään tuottaa tulosta aivan eritavalla, kuin se, että itse ammattilaisena arvottaisin tai neuvoisin nuorta muuttamaan tapojaan.

  17. Nipsu sanoo:

    Hiukan yllätyin, että työskennellessäni asiakkaiden kanssa käyn useimmiten läpi ainakin lähes kaikki nämä osa-alueet. Yhdellä tapaamisella niitä ei ehdi käsitellä kuin korkeintaan kartoitusmielessä, mutta syvempi käsittely vaatii useita tapaamisia ja aikaa. En ole ajatellut näitä ruokasuhteen osioita erillisinä asioina, vaan ne tulevat jotekin luontevasti keskustelun myötä. Se on työkokemuksen, yrityksen ja erehdyksen kautta tullutta oppimista, mutta toki myös asioista kiinnostuneisuuden ja lukemisen ansiota. Ruokasuhdetta voisin hyödyntää vielä enemmän ryhmäohjauksessa, sain siihen nyt hyviä ideoita.

  18. Jonna Rautavirta sanoo:

    Minä löysin paljon yhteistä ruokasuhteen viitekehyksen lähestymistavasta ja omasta tavastani tehdä työtä ruokateeman parissa. Meidän mielestä ruokaa ei tule arvottaa millään tavalla eli ei ole terveellistä ja ei terveellistä ruokaa. Ruokasuhteen viitekehys pohjautuu holistelle näkymykselle ja sekin on meidän työssä tärkeä ajettelu tapa eli ihminen on ainutkertainen ja yksilöllinen. Mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle. Se, että ruokasuhteessa tarkastellaan asioita monen näkökulman kautta on tärkeää. Meilläkin ajatellaan, ettei ruokailu ole pelkästään siinä hetkessä tapahtuva tapahtuma, vaan siihen liittyy paljon muutakin. Tekeminen, ajatukset, arvot, normit, tunteet, keho, aistit, sosiaaliset suhteet, resurssit jne. Ruokailuun ja syömiseen liittyvät myös elämän aikana koetut asiat sekä tuntemukset. Työssäni pyrin ohjaamaan ihmisiä itsemyötätuntoon, jota on hyödynnetty myös ruokasuhde viitekehyksessä. Työssäni puhun paljon kävijöiden kanssa siitä miten tärkeää on kuunnella itseää kokonaisvaltaisesti ja oltava itselle armollinen ja suhtautua lempeästi erilaisiin asioihin. Myös siihen syömiseen ja ruokailuun. Monesti kävijät tuovat esille sen, että heillä on tietoa miten tulisi syödä ja mitä tulisi syödä. Monet ovatkin käyneet ravitsemusterapeutin vastaanotolla ja kokeneet ne turhiksi käyneiksi, koska siellä on esitelty vain lautasmallia ja ruoka-aine kolmiota, jotka ovat kävijöille jo tuttua juttua. Kukaan ei ole ohjannut heitä siihen miten he saisivat nämä muutokset aikaiseksi. Se ei tapahdu sormianapsauttamalla tai pakottamalla. Niin kuin artikkelissa sanottiin terveellisen syömisen edistämisessä erityisen olennaista onkin vuorovaikutus ja kohtaamisen tapa ja se motivoituu, joka kokee saavansa ise päättää, kykenevänsä ja tulevansa hyväksytyksi.
    Kaikki mitä tulee esille tuossa ruokasuhde viitekehyksen kaaviossa on syömishäiriöön sairastuneelle hukassa. Niiden asioiden uudelleen oppiminen vie aikaa ja se on pelottava prosessi, johon ihminen tarvitsee jämäkän, mutta lempäen tuen.

    Viitekehys toi minulle vahvistusta, että jatkan tähän malliin työskentelyä. Se toi myös lisää tietämystä ja uusia näkökulmia, joita en aikaisemmin ole osannut ottaa huomioon tai yhdistää ruokailuun ja syömiseen liittyviin asioihin.

  19. Nimetön sanoo:

    Viitekehyksessä on paljon sellaista, mitä omassa työssä tulee käsiteltyä asiakkaiden kanssa: syömiseen ja ruokaan liittyviä elimistön viestejä, ajatuksia ja arvoja, tunteita, käyttäytymisen havainnointia. Näitä tosin voisi käsitellä vielä näkyvämmin ohjaustilanteissa ja tuoda ruokasuhteen käsitettä näkyväksi asiakkaalle. Ruokasuhteeseen liittyvät tehtävät, kuten ruokakollaasi, voisivat olla hyviä omaa tietoisuutta lisääviä tehtäviä esim. ryhmissä.

  20. Nimimerkki sanoo:

    Teksti tuntui hyvältä lukea, viimein saamme esille sen mitä käynneillä tapahtuu pääasiassa. Tuntuu, että lapset ja nuoret eivät välttämättä enää tiedä miten tulisi syödä ja tietoa tarvitaan heille sopivalla tavalla: mitä hyötyä jos toimin niin kuin suositellaan. Vähän vanhemmat kyllä tietävät miten tulisi syödä, mutta tuo kuuntelu ja pohdiskelu eli mitä tapaaminen herättää ja miten muutos on mahdollista on oleellisin juttu.

  21. Nimetön sanoo:

    Teen psykoterapeuttista työtä syömishäiriöpotilaiden parissa. Ruokasuhdeviitekehys tuntui hyvin tutulta juuri holistisen näkökulman vuoksi. Ajattelen, että jo sillä, että työntekjjällä on vakaa pyrkimys kohdata ja ymmärtää asiakasta tai potilasta kokonaisuutena, ei ympäristöstään, kehostaan, arvoistaan, historiastaan tai mielestään irrallisena, on merkityksellistä ja ehkä muutostakin tuottavaa. Moraalinen ulottuvuus tulee olemaan asia, jota jatkossa tutkin tarkemmin asiakastyössä.

  22. terkka sanoo:

    Ruokasuhteen moninaisuus, kaikki vaikuttaa kaikkeen, tavalla jos toisella. Keskustelua yhdessä asiakkaan kanssa. Mitä itse olet asiasta mieltä? Minkä olet kokenut hyvänä ja toimivana? Oletko huomannut tekemäsi muutoksen vaikutukset? Pysyvää muutosta ei synny ilman sisäistä motivaatiota ja pieniä päätöksiä. Pyrin herättämään asiakkaassa kiinnostuksen ja motivaation positiivisella ja kannustavalla tavalla. Silti asiakaslähtöisyys tulee pitää vahvasti mielessä, ettei neuvonantajan rooli nousisi esteeksi keskustelulle ja kuulemiselle.

  23. Nekku sanoo:

    Ruokasuhde-viitekehys konkretisoi mielestäni hyvin ruokaan ja kehoon liittyvän kompleksisen kokonaisuuden ja auttaa näkemään kokonaisuuden osien keskinäisiä suhteita. Esimerkiksi suhde omaan kehoon sekä omien tuntemusten tunnistaminen ja kuuntelu ovat sellaisia tekijöitä, jotka saattavat jäädä vähemmälle huomiolle perinteisessä ravitsemusohjauksessa. On myös huojentavaa lukea hyväksyvästä suhtautumisesta, sillä se tuntuu loistavan poissa olollaan ainakin median esittämässä ravitsemusviestinnässä ja potilaiden itsensä mielissä.

  24. tako sanoo:

    Laajentaa ajatusta mitä ruokaailupitää sisällään entiseen ravitsemusympyrä tai pyramidi ajatteluun. Vaatii asijantuntijoilta/ravitsmusohjaajilta hyvää perehtymistä kokonaisvaltaisesti asiakkaan taustoihin

  25. Nimetön sanoo:

    Mielenkiintoinen artikkeli ja tervetullut näkökulma ravitsemuksen saralle. Mietin voisiko tällaista kuvakollaasia toteuttaa keski-ikäsiten ja ikääntyneiden parissa? Suosituisivatko he askartelemaan? Tietysti asia riippuu siitä miten se esitetään heille. Omassa työssäni tapaan lähinnä keski-ikäsiä ja iäkkäitä, joilla erilaisia ongelmia (lihavuutta, sairauksia), joita yritetty ratkoa mitä erilaisin keinoin.
    Toisaalta tunnen voimattomuutta, sillä yo:ssa koulutuksessa annetut opit ovat olleet niin neuvoja keskeisiä ja lähdetty siitä, että asiantuntijat kertovat asiakkaillensa miten kuuluu syödä ja elää. Aina voi muuttaa omaa toimintatapaansa ja jatkokouluttautua 🙂
    Toisaalta jäin myös miettimään voiko potilastyössä olla sellaista asiantuntijaa, joka EI tiedostaisi omaa suhdetta ruokaan ja kehoonsa

    • Tiia sanoo:

      Hei, minä olen askarrellut usean ryhmän kanssa, missä ikäjakauma keski-ikäisistä ikääntyneisiin unelmakartta-tyyppistä askartelua ja kyllä minusta toiminut kivasti 🙂 Tästä tuli uusi askartelun teema!

  26. Nimetön sanoo:

    Hyvin paljon ajatuksia heräsi tekstiä lukiessa. Työssäni nuorten parissa on perinteisesti ollut ikään kuin valmentava ote ohjaukseen. Tavoitteena työssäni on nimen omaan opettaa uusia taitoja nuorille. Suhdetta ruokaan ja kehoon olen käsitellyt samalla tavalla. Nyt tekstin luettuani olen ymmärtänyt kuinka paljon minulla onkaan opittavaa aiheesta ja ”kyse ei ole siitä, mitä saamme siirrettyä kohderyhmälle, vaan siitä, mitä ihmisissä herää kohtaamisen ansiosta”.

  27. nimimerkki:) sanoo:

    Teksti oli ajatuksia herättävä. Huomasin monia piirteitä omasta työskentelytavasta- koetan hakea omaehtoista muutoshalukkuutta, jos sitä ei ole, vahvistaa pystyvyyden tunnetta ja herätellä muutosta. Pohdin, voisinko ohjauksessa vielä selvemmin lähteä liikkeelle ruokasuhteen eri osa-alueista ja sen jälkeen tarkemmalla ravintoanamneesilla täydentää tämän hetkistä tilannetta tarpeen mukaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s