Osa 2. KEHUVA-lähestymistavan ytimessä: suhde itseen, suhde kehoon ja suhde ruokaan

Osan tavoitteet:

  • Esitellä KEHUVA-lähestymistavan ydin: suhde itseen, suhde kehoon ja suhde ruokaan sekä hankkeen taustafilosofia
  • Esitellä KEHUVA-prosessi

Osan tehtävät:

  1. Pohdinta ja osallistuminen keskusteluun
  2. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen (kysymykset osion lopussa)

Johdanto teemaan

KEHUVA-lähestymistapa rakentuu seuraavien teemojen ympärille: suhde itseen, suhde kehoon ja suhde ruokaan (ks. kuva alla). Tässä osassa keskitytään tarkastelemaan suhdetta itseen. Suhdetta ruokaan ja kehoon tutkaillaan koulutuksen myöhemmissä osissa.

KEHUVA-lähestymistavan taustat

Lähestymistavan taustavaikuttimena on Terveyttä kaiken kokoisena-lähestymistapa (Health At Every Size, HAES).  HAES on kokonaisvaltainen näkökulma terveyteen ja hyvinvointiin, joka keskittyy tunne-elämän tasapainoisuuteen ja fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin kannustamalla henkilöä edistämään hyvinvointiaan itsensä hyväksymisen kautta (Tylka et al. 2014). Lähestymistavan pääajatuksena on, että kehon paino ei yksin määritä ihmisen terveyttä eikä kerro kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista mitään. HAES:n mukaan nykyisestä ulkonäkö- ja painokeskeisestä ajattelutavasta tulisikin siirtyä hyvinvointikeskeiseen, omaan itseen ja kehoon lempeästi ja hyväksyvästi suhtautuvaan ajatusmaailmaan. 

Tämä on ollut myös yksi KEHUVAn kantavia ajatuksia: Kokonaisvaltainen terveyttä ja hyvinvointia edistävä syöminen lähtee itsearvostuksesta. Jos en arvosta itseäni, miksi haluaisin tehdä itselleni hyvää? Jos syömisen ja kehoon vaikuttamisen motiivina on tulla vasta tavoitellun muutoksen kautta arvostetuksi ja hyväksytyksi ihmisenä, voi polku viedä meidät ojasta allikkoon. 

KEHUVAssa keskeistä on oman kehon ja itsensä hyväksyminen. Tie hyväksymiseen käy itsetuntemuksen kautta. KEHUVA-toiminnassa tavoitteena on johdattaa niin ammattilaiset kuin nuoret tutustumaan itseensä ja omaan ruoka- ja kehosuhteeseensa arvottamatta ja lempeästi itsestään uutta oppien. Tämän lisäksi tavoitteena on vahvistaa yksilön yhteyttä omaan itseensä ja kehoonsa: mitä kehoni minulle viestittää ja osaanko lukea sen viestejä? Mitä kehoni tai mieleni tarvitsee? Millaisia tunteita ruoka ja syöminen minussa herättää ja miten reagoin niihin? 

Tutkimusmatkalla omaan itseen ja omaan ruoka- ja kehosuhteeseen itsearvotuksen lisäksi itsemyötätunto nähdään KEHUVAssa tärkeänä näkökulmana. Myötätunto itseä kohtaan koostuu kolmesta osatekijästä (Neff 2016): 

  1. Ensimmäinen osatekijä on ystävällisyys itseä kohtaan: kohtelen itseäni hyväntahtoisesti ja ymmärtäväisesti, en arvostelevasti ja tuomitsevasti puutteistani huolimatta.
  2. Toinen osatekijä on yhteenkuuluvuuden kokemus: olemme kaikki epätäydellisinä ihmisiä, osa ihmiskuntaa. Epätäydellisyys ei erota meitä yksinäisyyteen, vaan yhdistää muihin ihmisiin. 
  3. Kolmantena itsemyötätunnon osatekijänä on tietoinen läsnäolo: oman kokemuksen tietoinen ja puolueeton tarkastelu ilman, että yrittää vähätellä sitä olemattomaksi tai paisutella suuremmaksi kuin se todellisuudessa on.

Itsensä arvostamisen ja itsemyötätunnon harjoitteleminen ja vahvistaminen ovat läsnä lähestymistapana kaikessa KEHUVA-toiminnassa. Itsearvostuksen ja itsemyötätunnon voi nähdä myös kolikon kahtena puolena: itsearvostus keskittyy siihen, mikä tuottaa meille iloa ja nautintoa, itsemyötätunto siihen, mikä tuottaa meille kärsimystä. Itsearvostuksen valokeilassa ovat vahvuutemme, itsemyötätunto auttaa meitä elämään heikkouksiemme ja keskeneräisyytemme kanssa. Itsemyötätuntoinen mieli auttaa meitä uskomaan, että meidän ei tarvitse olla täydellisiä, jotta voimme pitää itsestämme, eikä elämän tarvitse olla tietyllä tolalla, jotta voimme olla tyytyväisiä. 

KEHUVA-prosessi

KEHUVA-toiminnan taustalla on ajatus: ensin me ammattilaiset, sitten nuoret. Tämä tarkoittaa, että ennen kuin ammattilaiset ottavat KEHUVA-lähestymistapaa osaksi työotettaan, he tutustuvat ensin itse omaan ruoka- ja kehosuhteeseensa ja sen lempeään kohtaamiseen. KEHUVA-ammattilaiskoulutuksien keskeisin tavoite onkin käynnistää prosessi, jossa ammattilainen lähtee tietoisesti tutustumaan ja tarkastelemaan omaa tapaansa suhtautua ruokaan ja omaan kehoonsa. Tämä työskentely voidaan nähdä henkilökohtaisena ja ammatillisena identiteettityönä: mitä ajattelen ruoasta ja syömisestä, omasta kehostani ja miten se on yhteydessä siihen, miten käsittelen ja kohtaan näitä teemoja työssäni.

Ammattilaisen oma prosessi nähdään KEHUVAssa erittäin tärkeänä. Henkilökohtaiset arvomme, uskomuksemme ja ajatuksemme ovat läsnä myös ammatillisissa kohtaamisisa Ne väistämättä suuntavat huomiotamme ja vaikuttavat tapaamme suhtautua esiin nouseviin asioihin. KEHUVAssa uskotaankin, että ruoka- ja kehoteemojen äärellä kohtaamisessa tärkeää on tiedostaa ja tunnistaa omat lähtökohtansa: millaisesta ruoka- ja kehosuhteesta käsin lähestyn näitä teemoja? 

Tavoitteena ammattilaisen oman ruoka- ja kehosuhteen tunnistamisessa on voimavaralähtöisyys. Kasvanut tietoisuus omasta ruoka- ja kehosuhteesta sekä teemojen omakohtainen prosessointi tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää opittua voimavarana työssä. Tullessaan paremmin tietoiseksi omasta suhteestaan ruokaan ja omaan kehoonsa ammattilainen saa myös mahdollisuuden harjoitella lempeää ja arvostavaa suhtautumista omaan keskeneräisyyteensä ja puutteisiinsa. Tekijöihin, jotka yhdistävät meitä kaikkia. Tämä oivallus luo pohjaa KEHUVAn lähtökohtana toimivalle kohtaamisen tavalle: oman ja toisten kehon ja ruokasuhteen lempeälle ja arvostavalle kohtaamiselle. Kenenkään arvo ihmisenä ei perustu kehon ominaisuuksiin, syömisen tapaan ja ruokavalion ravitsemukselliseen laatuun. 

Tehtävä 1. Pohdinta ja osallistuminen keskusteluun

Mitä ajatuksia KEHUVA-lähestymistapa sinussa herättää? Pohdi kysymystä itsenäisesti tai ryhmässä ja osallistu halutessasi keskusteluun sivun alareunan kommenttiosassa.

Voit kommentoida ilman nimesi tai sähköpostin ilmoittamista esim. nimimerkin avulla. Nämä kentät voi myös halutessaan jättää tyhjäksi.

Tehtävä 2. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen

Pohdi seuraavia kysymyksiä oppimispäiväkirjaasi: 

  1. KEHUVA-lähestymistavassa ei arvoteta tai arvioida yksilön tapaa syödä tai ruokavalion terveellisyyttä tai epäterveellisyyttä. Pohdi, miksi ei.
  2. KEHUVA-toiminnassa ruoan äärellä työskentelyn ensisijainen tavoite ei ole muutos esim. nuoren ruokailutottumuksissa, vaan nykytilan tunnistaminen, tutkailu, lempeä tarkastelu ja hyväksyntä. Mitä ajatuksia tällainen lähestymistapa sinussa herättää?  Koetko, että tämänkaltainen työskentely voi olla jollakin tavalla ristiriidassa oman työsi tavoitteiden kanssa? Millä tavoin? Voit myös pohtia kysymystä yleisemmin esim. terveysalalla tehtävän työn tavoitteiden kautta.

Kirjallisuus:

Neff, K. (2016) Itsemyötätunto. Luovu itsesi soimaamisesta ja löydä itsevarmuutesi. Helsinki: Viisas elämä.

Tylka T. L et al. (2014) The weight- inclusive versus weight-normative approach to health: evaluating the evidence for prioritizing well-being over weight loss. J Obes2014; 2014: 983495.

Osioon liittyvä oheislukemisto:

Bacon, L. and Aphramor, L. (2011) Weight Science: Evaluating the Evidence for a Paradigm Shift. Nutrition Journal, 10, 2891-2903. 
http://dx.doi.org/10.1186/1475-2891-10-9

Satter E. (2007) Eating Competence: Definition and Evidence for the Satter Eating Competence Model. J Nutr Educ Behav 2007;39:142–153

Siirry 3. osaan ->

<- 1. osaan

Verkkoulutuksen etusivulle

67 kommenttia artikkeliin ”Osa 2. KEHUVA-lähestymistavan ytimessä: suhde itseen, suhde kehoon ja suhde ruokaan

  1. Nimetön sanoo:

    KEHUVAN – lähestymistapa herättää minussa lämpimiä ajatuksia. On todella merkityksellistä ja tärkeää, että jokainen uskaltaisi ja osaisi arvostaa itseään juuri sellaisena kuin on. Toki muutosta saa haluta, mutta on hyvä tunnistaa hetkessä ne asiat, jotka ovat jo hyvin. Vastaavasti itselleen liian ankara tapa harvoin toimii ja itsemyötätunto onkin hyvin tärkeää.

    Mielestäni on myös tosi hyvä, että ammattilaiset pysähtyvät näiden asioiden ja ajatusten äärelle. On vaikeaa neuvoa tai ohjata toista, jos itse ei ole kokeillut vastaavaa 😊

  2. TULEVA RUOKAKASVATTAJA sanoo:

    Tämä koulutus on itselle tarpeellinen, sillä tulen toimimaan tulevaisuuden ammatissani ravitsemus- ja ruokakasvattajana. Koulutus on myös hyödyllinen itselleni yksilönä. KEHUVA-lähestymistapa on lämmin, positiivinen ja itsensä arvostamista sekä hyväksymistä painottava. Tällainen ajatusmalli olisi tärkeä ihan jokaiselle ruokakasvattajalle ja ravitsemuksen parissa toimivalle ammattilaiselle. Koulutuksen teemat ja aiheet ovat tärkeitä. Itse pidän tärkeänä myös sitä, että ammattilainen omaksuu ensin KEHUVA-koulutuksen ajatusmallit ja vasta sitten käyttää niitä omassa työssään.

  3. Nimetön sanoo:

    Hieno lähestymistapa! Olen itse käynyt matkaa mindfulnessin parissa ja sitä kautta saanut itsemyötätunnon taitoja ja ymmärrystä myös siitä, että lopulta me kaikki olemme yhtä. Tietoinen läsnäolo on auttanut myös erottamaan ajatukset ja tunteet omasta itsestä, en enää samaistu niihin. Pitkään elin samaistuneena ajatuksiini ja tunteisiini, jonka takia minun oli vaikea tuntea itseäni kohtaan myöskään myötätuntoa. Koin, että minun pitäisi päästä eroon tietyistä tunteista ja ajatuksista, kehittyä ihmisenä. Nyt ymmärrän, että en ole ajatukseni enkä tunteeni, ne vain liikkuvat minussa. Osaan ottaa tunteet myötätunnolla vastaan ja tietoisena tarkkailla ajatuksiani ja tarvittaessa kyseenalaistaa niitä. Kosketus omaan kehoon on myös vahvistunut tietoisen läsnäolon kautta. Osaan kuunnella paremmin kehon viestejä ja tarpeita ja ottaa ne huomioon ilman sivuuttamista.

  4. Henna sanoo:

    Tässä KEHUVA:ssa on niin hieno lähestymistapa. On myötätuntoa ja sellainen positiivinen lähtökohta, että meissä kaikissa on jotakin hyvää. Positiivisuuden kautta on paljon parempi lähteä hakemaan asioihin uusia ratkaisuja kuin tarkastelemalla esim. sitä ruuan epäterveellisyyttä.
    Ehdottomasti olen sitä mieltä, että tallaisesta työskentelytavasta on hyötyä työskenteletpä minkä ikäisten kanssa tahansa.

  5. Nimetön sanoo:

    KEHUVA-koulutus ja lähestymistapa herättää minussa positiivisia ajatuksia ja koen koulutuksen aiheet todella tärkeiksi! Uskon koulutuksen herättelevän ajatuksia koko tämän prosessin aikana ja antavan minulle paljon. Korona-pandemian myötä nuorten syömishäiriöt ja häiriintynyt syömiskäyttäytyminen on lisääntynyt merkittävästi. Toivon koulutuksen tuovan työkaluja tulevana opettajana asian kohtaamiseen oppilaiden itsemyötätunnon lisäämiseen ja terveen ruokasuhteen rakentamiseen.

  6. Nimetön sanoo:

    Valtavan hieno ja tärkeä hanke nyt ja ehdottomasti myös tulevaisuutta ajatellen.
    Lempeä ja arvostava suhtautuminen omaa kehoa ja ruokasuhdetta kohtaan, niin ammattilaisen, kuin kasvavan nuorenkin kohdalla on mielestäni todella tärkeää.
    Nykyään sosiaalisessa mediassa näkyy rankasti muokattuja ja kuvankäsiteltyjä kuvia vartaloista, jotka vaikuttavat siihen, että täysin normaaleja vartaloita pidetäänkin jotenkin epänormaaleina ja niitä kommentoidaan epäkunnioittavasti. Lapsille ja nuorille tuleekin opettaa kriittistä suhtautumista mediassa pyöriviin kuviin, videoihin ja kirjoituksiin. KEHUVA-hankkeen ajatus siitä, että kenenkään ihmisen arvo ei perustu kehon ominaisuuksiin tai syömiseen, on mielestäni sosiaalisen median vaikutuksenkin kannalta valtavan tärkeä ajatus opetettavaksi lapsille ja nuorille, ja miksei myös aikuisillekin.

  7. Nimetön sanoo:

    Mielestäni tämä koulutus on tarpeellinen ja tärkeä kaikille ravitsemuskasvatusta toteuttavalle. Tämä sopii vanhemmille ja useiden eri alojen ammattilaisille. Oma ruokasuhde ja itsetuntemus heijastuu ympärillä oleviin ihmisiin väistämättä. Tietoisuus itsestä ja omasta toiminnasta, edistää turvallisen ympäristön rakentumista.

  8. Nimetön sanoo:

    Koen, että tämä koulutus on erittäin hyödyllinen sekä itseni, että opiskelemani alan kannalta. Nykyaikana nuoret kokevat varmasti yhä etenevissä määrin paineita omaan ulkonäköön ja kehonkuvaan liittyen, sillä sosiaalinen media antaa jossain määrin vääristyneen kuvan siitä, minkälainen ”ihanne” vartalo on. Kuvanmuokkauksilla pystytään vääristämään totuutta, ja omasta kehostaan epävarmoille ihmisille itsensä vertaaminen toisiin voi olla haitallista.
    KEHUVA-lähestymistapa antaa valmiuksia kehopositiiviseen suhtautumiseen, sillä jokainen on arvokas omana itsenään ja omaa kehoa tulisi arvostaa.

Vastaa käyttäjälle Tanja A Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s