Osa 2. KEHUVA-lähestymistavan ytimessä: suhde itseen, suhde kehoon ja suhde ruokaan

Osan tavoitteet:

  • Esitellä KEHUVA-lähestymistavan ydin: suhde itseen, suhde kehoon ja suhde ruokaan sekä hankkeen taustafilosofia
  • Esitellä KEHUVA-prosessi

Osan tehtävät:

  1. Pohdinta ja osallistuminen keskusteluun
  2. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen (kysymykset osion lopussa)

Johdanto teemaan

KEHUVA-lähestymistapa rakentuu seuraavien teemojen ympärille: suhde itseen, suhde kehoon ja suhde ruokaan (ks. kuva alla). Tässä osassa keskitytään tarkastelemaan suhdetta itseen. Suhdetta ruokaan ja kehoon tutkaillaan koulutuksen myöhemmissä osissa.

KEHUVA-lähestymistavan taustat

Lähestymistavan taustavaikuttimena on Terveyttä kaiken kokoisena-lähestymistapa (Health At Every Size, HAES).  HAES on kokonaisvaltainen näkökulma terveyteen ja hyvinvointiin, joka keskittyy tunne-elämän tasapainoisuuteen ja fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin kannustamalla henkilöä edistämään hyvinvointiaan itsensä hyväksymisen kautta (Tylka et al. 2014). Lähestymistavan pääajatuksena on, että kehon paino ei yksin määritä ihmisen terveyttä eikä kerro kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista mitään. HAES:n mukaan nykyisestä ulkonäkö- ja painokeskeisestä ajattelutavasta tulisikin siirtyä hyvinvointikeskeiseen, omaan itseen ja kehoon lempeästi ja hyväksyvästi suhtautuvaan ajatusmaailmaan. 

Tämä on ollut myös yksi KEHUVAn kantavia ajatuksia: Kokonaisvaltainen terveyttä ja hyvinvointia edistävä syöminen lähtee itsearvostuksesta. Jos en arvosta itseäni, miksi haluaisin tehdä itselleni hyvää? Jos syömisen ja kehoon vaikuttamisen motiivina on tulla vasta tavoitellun muutoksen kautta arvostetuksi ja hyväksytyksi ihmisenä, voi polku viedä meidät ojasta allikkoon. 

KEHUVAssa keskeistä on oman kehon ja itsensä hyväksyminen. Tie hyväksymiseen käy itsetuntemuksen kautta. KEHUVA-toiminnassa tavoitteena on johdattaa niin ammattilaiset kuin nuoret tutustumaan itseensä ja omaan ruoka- ja kehosuhteeseensa arvottamatta ja lempeästi itsestään uutta oppien. Tämän lisäksi tavoitteena on vahvistaa yksilön yhteyttä omaan itseensä ja kehoonsa: mitä kehoni minulle viestittää ja osaanko lukea sen viestejä? Mitä kehoni tai mieleni tarvitsee? Millaisia tunteita ruoka ja syöminen minussa herättää ja miten reagoin niihin? 

Tutkimusmatkalla omaan itseen ja omaan ruoka- ja kehosuhteeseen itsearvotuksen lisäksi itsemyötätunto nähdään KEHUVAssa tärkeänä näkökulmana. Myötätunto itseä kohtaan koostuu kolmesta osatekijästä (Neff 2016): 

  1. Ensimmäinen osatekijä on ystävällisyys itseä kohtaan: kohtelen itseäni hyväntahtoisesti ja ymmärtäväisesti, en arvostelevasti ja tuomitsevasti puutteistani huolimatta.
  2. Toinen osatekijä on yhteenkuuluvuuden kokemus: olemme kaikki epätäydellisinä ihmisiä, osa ihmiskuntaa. Epätäydellisyys ei erota meitä yksinäisyyteen, vaan yhdistää muihin ihmisiin. 
  3. Kolmantena itsemyötätunnon osatekijänä on tietoinen läsnäolo: oman kokemuksen tietoinen ja puolueeton tarkastelu ilman, että yrittää vähätellä sitä olemattomaksi tai paisutella suuremmaksi kuin se todellisuudessa on.

Itsensä arvostamisen ja itsemyötätunnon harjoitteleminen ja vahvistaminen ovat läsnä lähestymistapana kaikessa KEHUVA-toiminnassa. Itsearvostuksen ja itsemyötätunnon voi nähdä myös kolikon kahtena puolena: itsearvostus keskittyy siihen, mikä tuottaa meille iloa ja nautintoa, itsemyötätunto siihen, mikä tuottaa meille kärsimystä. Itsearvostuksen valokeilassa ovat vahvuutemme, itsemyötätunto auttaa meitä elämään heikkouksiemme ja keskeneräisyytemme kanssa. Itsemyötätuntoinen mieli auttaa meitä uskomaan, että meidän ei tarvitse olla täydellisiä, jotta voimme pitää itsestämme, eikä elämän tarvitse olla tietyllä tolalla, jotta voimme olla tyytyväisiä. 

KEHUVA-prosessi

KEHUVA-toiminnan taustalla on ajatus: ensin me ammattilaiset, sitten nuoret. Tämä tarkoittaa, että ennen kuin ammattilaiset ottavat KEHUVA-lähestymistapaa osaksi työotettaan, he tutustuvat ensin itse omaan ruoka- ja kehosuhteeseensa ja sen lempeään kohtaamiseen. KEHUVA-ammattilaiskoulutuksien keskeisin tavoite onkin käynnistää prosessi, jossa ammattilainen lähtee tietoisesti tutustumaan ja tarkastelemaan omaa tapaansa suhtautua ruokaan ja omaan kehoonsa. Tämä työskentely voidaan nähdä henkilökohtaisena ja ammatillisena identiteettityönä: mitä ajattelen ruoasta ja syömisestä, omasta kehostani ja miten se on yhteydessä siihen, miten käsittelen ja kohtaan näitä teemoja työssäni.

Ammattilaisen oma prosessi nähdään KEHUVAssa erittäin tärkeänä. Henkilökohtaiset arvomme, uskomuksemme ja ajatuksemme ovat läsnä myös ammatillisissa kohtaamisisa Ne väistämättä suuntavat huomiotamme ja vaikuttavat tapaamme suhtautua esiin nouseviin asioihin. KEHUVAssa uskotaankin, että ruoka- ja kehoteemojen äärellä kohtaamisessa tärkeää on tiedostaa ja tunnistaa omat lähtökohtansa: millaisesta ruoka- ja kehosuhteesta käsin lähestyn näitä teemoja? 

Tavoitteena ammattilaisen oman ruoka- ja kehosuhteen tunnistamisessa on voimavaralähtöisyys. Kasvanut tietoisuus omasta ruoka- ja kehosuhteesta sekä teemojen omakohtainen prosessointi tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää opittua voimavarana työssä. Tullessaan paremmin tietoiseksi omasta suhteestaan ruokaan ja omaan kehoonsa ammattilainen saa myös mahdollisuuden harjoitella lempeää ja arvostavaa suhtautumista omaan keskeneräisyyteensä ja puutteisiinsa. Tekijöihin, jotka yhdistävät meitä kaikkia. Tämä oivallus luo pohjaa KEHUVAn lähtökohtana toimivalle kohtaamisen tavalle: oman ja toisten kehon ja ruokasuhteen lempeälle ja arvostavalle kohtaamiselle. Kenenkään arvo ihmisenä ei perustu kehon ominaisuuksiin, syömisen tapaan ja ruokavalion ravitsemukselliseen laatuun. 

Tehtävä 1. Pohdinta ja osallistuminen keskusteluun

Mitä ajatuksia KEHUVA-lähestymistapa sinussa herättää? Pohdi kysymystä itsenäisesti tai ryhmässä ja osallistu halutessasi keskusteluun sivun alareunan kommenttiosassa.

Voit kommentoida ilman nimesi tai sähköpostin ilmoittamista esim. nimimerkin avulla. Nämä kentät voi myös halutessaan jättää tyhjäksi.

Tehtävä 2. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen

Pohdi seuraavia kysymyksiä oppimispäiväkirjaasi: 

  1. KEHUVA-lähestymistavassa ei arvoteta tai arvioida yksilön tapaa syödä tai ruokavalion terveellisyyttä tai epäterveellisyyttä. Pohdi, miksi ei.
  2. KEHUVA-toiminnassa ruoan äärellä työskentelyn ensisijainen tavoite ei ole muutos esim. nuoren ruokailutottumuksissa, vaan nykytilan tunnistaminen, tutkailu, lempeä tarkastelu ja hyväksyntä. Mitä ajatuksia tällainen lähestymistapa sinussa herättää?  Koetko, että tämänkaltainen työskentely voi olla jollakin tavalla ristiriidassa oman työsi tavoitteiden kanssa? Millä tavoin? Voit myös pohtia kysymystä yleisemmin esim. terveysalalla tehtävän työn tavoitteiden kautta.

Kirjallisuus:

Neff, K. (2016) Itsemyötätunto. Luovu itsesi soimaamisesta ja löydä itsevarmuutesi. Helsinki: Viisas elämä.

Tylka T. L et al. (2014) The weight- inclusive versus weight-normative approach to health: evaluating the evidence for prioritizing well-being over weight loss. J Obes2014; 2014: 983495.

Osioon liittyvä oheislukemisto:

Bacon, L. and Aphramor, L. (2011) Weight Science: Evaluating the Evidence for a Paradigm Shift. Nutrition Journal, 10, 2891-2903. 
http://dx.doi.org/10.1186/1475-2891-10-9

Satter E. (2007) Eating Competence: Definition and Evidence for the Satter Eating Competence Model. J Nutr Educ Behav 2007;39:142–153

Siirry 3. osaan ->

<- 1. osaan

Verkkoulutuksen etusivulle

17 kommenttia artikkeliin ”Osa 2. KEHUVA-lähestymistavan ytimessä: suhde itseen, suhde kehoon ja suhde ruokaan

  1. Minna sanoo:

    Oi, olen haltioitunut! 🙂 Pitkästä aikaa innostun jostakin näin kovasti. Upeaa!
    Tämä on minulle jotenkin niin tuttua ja juuri sitä mitä olen yrittänyt asiakkailleni työssäni välittää. Tämä antaa minulle kyllä vahvistusta ja uskoa lähestymistapaani ja antaa nyt vielä lisää työkaluja työhöni. Kiitos!! Juuri tällaiseen lähestymistapaan olen jo uskonut pitkään, puntari työhuoneen nurkassa pölyttyy pölyttymistään…

  2. nimetön sanoo:

    Lempeä ja hyväksyvä, positiivisen myönteine ote. Tämä on jotain muuta kuin mihin itse lapsuudessa olen kasvanut. Me aikuiset ensin, kunhan sisäistämme tämän ajattelutavan, voimme todellakin omassa arjessa, perheessä, lähipiirissä – ja sitten toki työssämme viedä tätä myöntteistä, hyväksyvää ajattelutapaa eteenpäin. Tärkeä asia, joka on monella tapaa nykypäivänä pinnalla. Ja kaipaa paljon juuri tämänkaltaista lähestymistapaa ja näkökulmaa.

  3. Elli sanoo:

    KEHUVA on todella tärkeän aiheen ytimessä. Kehomyönteisyydestä (tai kehopositiivisuudesta) näkee aina silloin tällöin juttua mediassa, mutta harvoin aihetta on osattu lähestyä näin kokonaisvaltaisesti itsearvostuksen tai varsinkaan itsemyötätunnon kautta. Kuten monissa aiemmissakin kommenteissa todetaan, olisi todella hienoa, mikäli tällaista lähestymistapaa alettaisiin opettamaan ja toteuttamaan jo varhaiskasvatuksesta asti. Sosiaalisen median aikakausi voi keho- ja ruokapuheen kannalta olla joskus melko armotonta ja mikäli esimerkiksi itsemyönteisyyttä pääsisi harjoittamaan jo nuoresta iästä alkaen, voisi kenties tulevaisuudessa omata parempia keinoja suodattaa tietynlaista informaatiota.

    Terveysalan ammattilaisena olisi tärkeää muistaa se, että fyysisistä tekijöistä, kuten painosta huolimatta, omaa itseään ja kehoaan voi silti tarkastella myönteisessä valossa ja arvostaa sitä, mitä kaikkea oma keho onkaan käynyt läpi. Uskon, että motivaatio terveellisiin elämäntapoihin lähtee hyvin pitkälti juurikin itsensä arvostamisesta ja ajatuksesta, että oma keho on tarpeeksi arvokas ja että se ansaitsee huolenpidon.

  4. Tanja A sanoo:

    Tämä lähestymistapa on erittäin tervetullut vanhanaikaisen valistamisen tilalle! Yksilön valinnat harvoin ovat kiinni tiedonpuutteesta… Itsearvostus ja itsemyötätunto, nämä ovat avainsanoja! On erittäin hienoa päästä näiden teemojen ympärille kehittämään omaa osaamistaan ammattilaisena! Asiakkaan arvostava kohtaaminen ei sisällä syyttelyä, vaan lempeää ohjaamista kohti hyväksyntää, jonka kautta voi alkaa muutoksia tapahtua.

  5. Anita sanoo:

    Erittäin tärkeää saada lisää tietoa. Tämä verkkokurssi sopii hyvin oman ohjaustyöni tueksi. Terveydenhuollon ammattilaisena olen jo oppinut ettei ketään voi pakottaa muutosten tekemiseen, virheiden kaivelu ja sormella osoittelu karkottaa asiakkaan. Myönteisyys ja asiakkaan oman tilanteen kartoitus on tärkeää, motivoivan haastattelun avulla saadaan asiakas itse oivaltamaan omat tarpeensa ja sen mihin haluaa muutosta. Koen, että kehuva-hanke antaa minulle lisää työvälineitä ohjaustyöni tueksi.

  6. Anna sanoo:

    Tämä verkkokoulutus on jo tässä alkuvaiheessa osoittautunut todella hyväksi (selkeä, positiivinen ja hyvin etenevä). Monet eri ammattiryhmät hyötyisivät kehotyytyväisyyden ja ruokasuhteen pohtimisesta – niin varhaiskasvatuksen työntekijät, sote-ammattilaiset kuin koulujen opettajat ja urheiluseurojen valmentajatkin. Hyväksyntä ja positiivinen lähestymistapa lisää luottamusta ohjaajan ja asiakkaan välillä, ja se on välttämätön pohja kaikelle jatkosuunnittelulle.

  7. Nimetön sanoo:

    Meidät ammattilaiset (ainakin terveydenhuollossa) koulutetaan etsimään ”virheitä”/toimintavajeita”´, joita sitten voimme lähteä asiantuntijoina korjaamaan. Ehkä siksi meidän on vaikea ajatella asiakkaassa jo hyvin olevia asioita. Kehotyytyväisyydestä liikkeelle lähteminen vaatii harjoittelua. Kiitos, että saamme harjoitella sitä tässä koulutuksessa.

  8. Nimetön sanoo:

    Tämä on erittäin tervetullut koulutus sekä työn että oman itsen kannalta, Tämän avulla voi helpommin sanoittaa asioita ja sitä kautta ymmärrys kasvaa. Myönteinen kehonkuva ei ole ennekään ollut itsestään selvää, mutta tuntuu siltä, että nykyajan nuoret joutuvat tässä suhteessa aiempaa tiukemmille. Kuvaviestintä oan kaikkialla ja saa helposti aikaan lisääntyvää itsen vertailua muihin. Usein nuoret näyttävät kiinnittävän huomiota hyvinkin pieniin yksityiskohtiin omassa kehossaan ja ne voivat saada suhteettoman suuren mittakaavan.

  9. Irene sanoo:

    Tällainen lähestymistapa on ihan oleellisen tärkeä. Uskon, että ihmisten kiinnostus omaa hyvinvointia kohtaan lisääntyy merkittävästi, kun vuorovaikutuksessa on läsnä arvostava, hyväksyvä ja lempeä ote sekä toisen kuuntelu.

  10. Nimetön sanoo:

    Todella paljon ajatuksia herättävä toimintamalli; uskon että toimii hyvin myös terveysneuvonnassa perheiden ja nuorten kanssa työskentelyssä sekä myös aikuisten ohjannassa. Uuden tavan opettelu vie aikaa. Ttodellakin on hyvä ensin ammattilaisen oppia tuntemaan oma kehosuhteensa ja suhteensa ruokaan.

  11. Mirva sanoo:

    KEHUVA-hanke sisältää paljon hyvää ja hankeen sisältämiä teemoja voisi lämpimästi suositella koulujen opetussuunnitelmiin. Huomasin pitäväni myös erityisesti lähestymistapoihin liittyvästä termistä ”itsemyötätunto”. Jokainen meistä tiedostaa varmasti tilanteita, jolloin soimaa sisäisesti itseään karuin sanakääntein ja mikä pahinta, sisäinen puheemme itsellemme on usein paljon ankarampaa ja rumempaa, kuin mitä sanomme ääneen läheisillemme. Ikään kuin itseään saisi kohdella miten vain.. Teen töitä nuorten kanssa ja törmään tällaiseen ”itse ruoskintaan” säännöllisesti. Pyrin työssäni aina ratkaisukeskeisyyteen, joten en soimaa nuorta tehdyistä virheistä, vaan ehdotan aina, että miettisimme yhdessä, mitä voisimme tehdä ”näiden sattumien jälkeen”, että miten nuori voisi päästä jaloilleen ja eteenpäin. Näissä tilanteissa nuori palaa yllättävän usein virheisiinsä ja toteaa itsensä tyhmäksi, idiootiksi tms. eli itseään kohtaan ollaan aika armottomia. Uskon, että jos näitä KEHUVA-hankkeen teemoja pidettäisiin esillä koko lapsen ja nuoren kasvupolun ajan päiväkodista lukioon, meillä olisi jossain vaiheessa myönteisen minäkäsityksen ja kehonkuvan omaavia nuoria aikuisia.

    • Tiia sanoo:

      Tässä toit mielestäni tärkeän ajatuksen esiin – päiväkodista lukioon olisi tärkeä pitää tätä teemaa esillä sopiviin aiheisiin/tunteihin liittyen. Itsemyötätunto ja toisaalta itsearvostus. Tuntuu, että kasvatus on kyllä osittain menossa oikeaan suuntaan, mutta olisi hyvä tuoda vielä enemmän esille.

  12. Nipsu sanoo:

    Tällaiselle verkkokoulutukselle olisi mielestäni tarvetta hyvin monissa ammattiryhmissä. Valitettavan usein kohtaa ihmisiä, jotka kerta toisensa jälkeen kuulevat esim. terveydenhuollossa ylipainostaan ja laihduttamisesta ainoana keinona edistää terveyttään. Ihmisen kohtaaminen ihmisena, arvostettuna ja hyväksyttynä on äärettömän tärkeää.

  13. Johanna Hiltunen sanoo:

    Tämä verkkokoulutus olisi tärkeä esim. nuorten kanssa toimiville terveydenhuollon ammattilaisille esim. terveydenhoitajille, lääkäreille, nuorten osastoilla toimiville sairaanhoitajille ja muille terapeuteille esim. fysioterapeutit, toimintaterapeutit.
    En myöskään unohtaisi koulujen opettajia esim. liikunnan- ja terveystiedon opettajia ja kuraattoreita.

    Saatte kyllä olla oikeasti ylpeitä siitä, että olette saaneet luotua näin hienon kokonaisuuden. Aion markkinoida koulutusta edelleen. Vieläko otatte mukaan ”halukkaita”?

    • Sanna sanoo:

      Tämä verkkokurssi on avoinna tällaisenaan elokuun loppuun asti. Syksyllä meillä on lisäksi päivän mittaisia ”livekoulutuksia Tampereella, Helsingissä ja Turussa. Näihin kaikkiin on vielä mahdollista ilmoittautua. KEHUVAn verkkosivuilta löytyy lisätietoja!

  14. Jonna Rautavirta sanoo:

    Mielestäni tämän suuntaisia hankkeita tarvittaisiin enemmän. Nykyinen keho- ja ruokapuhe esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on todella negatiivista. Se, että ihmisiä kannustetaan hyväksymään itsensä ja sitä kautta tukemaan ihmisen hyvinvointia on tärkeää.
    On myös tärkeää, että ammattilaisia koulutetaan kiinnittämään huomiota omaa kehonkuvaan ja ruokasuhteeseen. Nykyisin on niin automaattista puhua laihduttamisesta ja kuinka on syönyt liikaa kesällä jäätelöä tai tehnyt karkkilakon uuden vuoden lupauksena. Tämä tapahtuu niin automaattisesti, että ihmiset eivät ymmärrä, tämmöisen puheen satuttavan jotakin. Ammattilaisten olisi erityisen tärkeää kiinnittää siihen huomiota, koska asiakkaat lukevat helposti myös meidän ilmeitä ja eleitä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s